Vuonna 2015 Pariisissa laadittiin sopimus, jonka allekirjoittaneet 195 valtiota sitoutuivat rajoittamaan lämpötilan nousun selvästi alle kahteen celsiusasteeseen, ja mieluiten alle 1,5 asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna.

Yhdeksän vuotta myöhemmin näyttää todennäköiseltä, ettei tavoitteeseen päästä. Suomessa, jossa lämpötilan ennustetaan nousevan globaalia keskiarvoa jyrkemmin, on varauduttava jopa 6–8 astetta nykyistä lämpimämpään ilmastoon.

Tänä vuonna perustetut taimikot ovat parhaassa korjuuiässä keskimäärin 80 vuoden päästä. Ilmasto on silloin todennäköisesti hyvin erilainen kuin tänä päivänä. Muutoksiin on varauduttava jo nyt.

”Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on kansallisesti Suomen tärkein tehtävä. Siitä riippuu tulevaisuutemme ja biotaloutemme kilpailukyky”, Metsä Groupin johtava luontoasiantuntija Timo Lehesvirta sanoo.

Metsänhoidolla ilmastokestävyyttä

Lämpeneminen ja ilmakehän kohonnut hiilidioksidipitoisuus kiihdyttävät metsien kasvua, mutta samaan aikaan erilaisten metsätuhojen riski kasvaa. Metsien kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen voidaan parantaa oikeanlaisella metsänhoidolla.

Metsä Group, johon myös Metsä Board kuuluu, otti keväällä 2023 käyttöön uudistavan metsätalouden periaatteet. Niiden tavoitteena on, että metsät siirtyvät seuraaville sukupolville entistä elinvoimaisempina ja ilmastokestävämpinä.

Metsän puulajiston monipuolistaminen on yksi uudistavan metsätalouden keskeisistä periaatteista. Se on myös tärkeä keino ilmastonmuutokseen sopeutumisessa.

Tavoitteena sekametsä

Suomessa metsänviljelyssä on viime vuosikymmeninä suosittu kuusta, mutta yhden puulajin kuusikot ovat alttiita ilmastonmuutoksen mukanaan tuomille riskeille.

Riskeistä merkittävimpänä pidetään hyönteistuhoja, ja erityisesti kirjanpainajaa, joka levitessään uhkaa sekä puuraaka-aineen saantia että hiilinieluja.

Käytännössä puulajisuhteiden monipuolistaminen tarkoittaa lehtipuiden, erityisesti koivujen osuuden lisäämistä metsissä. Yhden puulajin sijaan tavoitteena on useamman puulajin sekametsä.

”Kirjanpainaja, ei elä lehtipuilla, joten sekametsässä sen leviäminen hidastuu ja alkava tuho ehditään pysäyttää”, Lehesvirta kertoo.

Monimuotoisuus paranee

Uudistavassa metsätaloudessa sekametsä voidaan joko perustaa viljelemällä tai lehtipuiden annetaan kehittyä luontaisesti viljelytaimien sekaan. Keskeistä on, että lehtipuut huomioidaan ja niitä jätetään metsään kaikissa metsänkäsittelyn vaiheissa aina taimikonhoidosta uudistushakkuuseen asti.

Jokaisella puulajilla elää oma lajistonsa, joten puulajisuhteiden monipuolistaminen parantaa metsäluonnon monimuotoisuutta.

Eri puulajien lisäksi metsään tarvitaan eri ikäisiä ja eri asteisesti lahonneita puita, sillä osa lajeista on hyvin erikoistuneita elinympäristönsä suhteen. Pelkästään lahopuulla elää 5 000 eliölajia.

Luontoa ymmärtäen

Uudistava metsätalous on globaalisti tarkasteltuna poikkeuksellinen tapa harjoittaa biotaloutta, Lehesvirta muistuttaa. 

”Uudistavassa metsätaloudessa teollisesti hyödynnettäviä puulajeja kasvatetaan osana alkuperäistä ekosysteemiä, johon puut ovat sopeutuneet kasvunsa aikana. Lähestymistapa poikkeaa perustavalla tasolla valtavirtaa edustavasta maankäytöstä, kuten viljellystä plantaasimetsästä, joka perustuu alkuperäisen luonnon hävittämiseen. Raaka-aineiden hyödyntäminen teollisesti on mahdollista järjestää siten, että suurin osa alueen alkuperäisistä lajeista voi edelleen esiintyä ekosysteemissä tuotannosta huolimatta."

Tavoitteena on, että metsien käytön myötä niiden elinvoima, monimuotoisuus ja ilmastokestävyys vahvistuvat. Talouskasvu ei enää merkitse luonnon tilan heikentymistä, vaan metsiä on mahdollista käyttää niin, että ne samanaikaisesti tarjoavat raaka-ainetta, ravintoa ja virkistäytymistä, toimivat hiilinieluina, puhdistavat vettä ja ilmaa sekä torjuvat eroosiota.

”Uudistava metsätalous tarjoaa erittäin mielenkiintoisen vastauksen kysymykseen, miten käyttää maata nykyisten ympäristöhaasteiden edessä. Se on myös hyvä esimerkki Metsä Groupin pyrkimyksistä toimia luontoa ymmärtävällä tavalla.”

Teksti: Maria Latokartano

 

Tämä artikkeli on osa Board Magazine lehden kevät 2024 numeroa, joka ilmestyy toukokuussa 2024.