Metsä Boardin tuotteet valmistetaan tuoreesta ja puhtaasta ensikuidusta, joihin tarvittava puu saadaan kestävästi hoidetuista pohjoisen metsistä. Jatkossa näitä metsiä hoidetaan entistäkin paremmin. Metsä Group, johon myös Metsä Board kuuluu, ilmoitti maaliskuussa 2023, että se ottaa käyttöön uudistavan metsätalouden periaatteet. Tavoitteena on taata metsien siirtyminen seuraaville sukupolville elinvoimaisempina, monimuotoisempina ja ilmastokestävämpinä.
Metsä Groupin johtavan luontoasiantuntijan Timo Lehesvirran mukaan kyseessä on koko konsernin arvoketjua koskeva systeeminen muutos, joka mahdollistaa sen, että talous ja luonnon monimuotoisuus voivat kasvaa ja vahvistua samanaikaisesti. ”Historiallisesti talousjärjestelmissä hyvinvointia on luotu luonnon kustannuksella. Edelleen useissa maankäyttömuodoissa tuotanto perustuu siihen, että alkuperäinen ekosysteemi on ensin hävitetty kokonaan. Uudistavassa metsätaloudessa kyse on tuotantoprosesseista, joissa todennetusti ei toimita ympäristön kustannuksella.” Lehesvirran mukaan vastaavaa talousjärjestelmän muutosta ei kukaan toimija ole tätä ennen laajamittaisesti tehnyt.
Luontokadon pysäyttämisestä on tulossa uusi normaali. Uskon, että strategia ja tuotantoprosessi, joka tarjoaa luotettavan todenteen toiminnan kokonaisvaikutuksista, kiinnostaa myös Metsä Boardin asiakkaita.
Luonnon monimuotoisuus vahvistuu
Uudistavassa metsätaloudessa tavoitteena on, että metsäluonnon monimuotoisuus vahvistuu metsien käytön seurauksena. ”Suomalainen metsänhoito on jo nyt korkeatasoista. Emme ole keksimässä pyörää uudelleen, vaan pyrimme siihen, että parhaista luonnontilaa vahvistavista käytännöistä tulee metsätaloudessa valtavirtaa.”
Keskeisimpinä tällaisista käytännöistä Lehesvirta nostaa esiin metsien puulajisuhteiden ja rakenteellisen vaihtelun monipuolistamisen sekä runkolahopuun määrän lisäämisen. ”Jo pelkästään puulajisuhteita monipuolistamalla ja runkolahopuun määrää lisäämällä kohennamme noin 10 000 talousmetsissä elävän eliölajin elinolosuhteita.” Metsäluonnon tärkeimmille uhanalaiskeskittymille laaditaan lisäksi räätälöidyt toimintaohjelmat.
Luontaisten puulajien varassa
Uudistavassa metsätaloudessa tuotantoprosessit perustuvat alueella luontaisesti kasvaviin puulajeihin, eli puulajeihin, jotka esiintyvät alueella luonnollisesti, ilman ihmisen vaikutusta. Suomessa luontaisia puulajeja on noin 30 kappaletta, joista Metsä jalostaa viittä. ”Loput puulajit jätämme hakkuiden yhteydessä metsään kasvamaan ja vahvistamaan luonnon monimuotoisuutta.”
Suomen metsälajeista noin neljännes on riippuvaisia lahopuusta. Uudistavassa metsätaloudessa runkolahopuuta lisätään talousmetsiin eri keinoin, esimerkiksi säästöpuilla ja tekopökkelöillä. Säästöpuut ovat nimensä mukaisesti puita, jotka jätetään hakkuun yhteydessä metsään kasvamaan, kuolemaan ja lahoamaan. Tekopökkelöt puolestaan ovat 2–5 metrin korkeudelta katkaistuja puita. Niiden avulla pystylahopuuta saadaan tehokkaasti luotua myös metsiin, jossa sitä muuten olisi niukasti.
Säästöpuut, säästöpuuryhmät ja suojatiheiköt, eli puista ja pensaista koostuvat tiheät kasvustot, luovat osaltaan vaihtelua metsien rakenteeseen. Vaihteleva rakenne lisää monimuotoisuutta, sillä eri eliölajit tarvitsevat erilaisia metsiä elinympäristöikseen.
Tavoitteena koko metsäekosysteemin vahvistaminen
Kasvaessaan puut sitovat hiilidioksidia ilmakehästä, muodostavat metsistä hiilinieluja ja hillitsevät siten ilmaston lämpenemistä. Sekä kasvavat metsät että puusta valmistetut tuotteet toimivat taas hiilivarastoina. Lehesvirta huomauttaa kuitenkin, että hiili ei ole ainoa metsien käyttöön liittyvä ympäristökysymys: metsien rooli on nähtävä kokonaisvaltaisemmin.
Tällä hetkellä julkisuudessa puhutaan paljon hiilinieluista, jotka tietysti ovat tärkeitä ilmastonmuutoksen hillinnässä. Metsä tuottaa kuitenkin myös muita, sekä materiaalisia että ei-materiaalisia ekosysteemipalveluita.
Uudistavassa metsätaloudessa metsien kaikki ekosysteemipalvelut, joita ovat hiilinieluna toimimisen lisäksi esimerkiksi puutavara, marja- ja sienisadot, pölyttäjät sekä terveysvaikutukset, pyritään optimoimaan samanaikaisesti.
”Kokonaisoptimoinnilla varmistamme, että metsäekosysteemi säilyy mahdollisimman monimuotoisena, jolloin sen koko lisäarvopotentiaali on tulevien sukupolvien käytössä.”
Kuluttajalle tieto ympäristövaikutuksista
Myönteisen muutoksen todentaminen on keskeinen osa uudistavan metsätalouden periaatteita. Metsä Group seuraa metsäluonnon tilan kehitystä yhdessä alan tutkimuslaitosten kanssa. ”Erilaiset ideologiat ja aatteet ovat vahvasti läsnä julkisessa metsäkeskustelussa, joten haluamme varmistaa, että puuntuotannon vaikutukset mitataan tieteeseen nojaavin menetelmin.”
Tavoitteena on, että metsäluonnon monimuotoisuuden vahvistuminen voidaan todeta mittauksin viimeistään vuonna 2030. ”Tavoitteenamme on yhdessä sidosryhmiemme kanssa kehittää mittaustuloksista todenteet, jotka osoittavat kuluttajalle tuotteen ympäristövaikutuksen koko arvoketjun mitalta.”
Tämä artikkeli löytyy asiakaslehtemme Board Magazinen 2023 talvinumerosta. Lehdestä löydät lisää mielenkiintoisia aiheita.