Suomalainen kiertotalousyritys Soilfood jalostaa kartonkivalmistaja Metsä Boardin tuotannossa syntyviä sivuvirtoja erilaisiksi maanparannusaineiksi lähialueiden maatiloille. Soilfood on aiemmin hyödyntänyt tuotteissaan Kemin ja Äänekosken kartonkitehtaiden sivuvirtoja. Nyt yhteistyö on laajentunut myös Tampereen keskustassa sijaitsevalle Takon tehtaalle.
Yli jäävä kuituliete kiertoon
Metsä Boardin ja Soilfoodin yhteistyö sai alkunsa vuonna 2015 Luonnonvarakeskuksen kanssa aloitetusta hankkeesta, jossa tutkittiin kuitulietteen käyttöä peltomaan eroosion ja ravinteiden vesistövalumien vähentämisessä. Sivuvirtojen laajamittainen hyödyntäminen on osa uudenlaista kiertotalousajattelua, jossa raaka-aineet pidetään käytössä mahdollisimman pitkälle ja kierrätetyillä materiaaleilla korvataan neitseellisiä.
Laajenevalla yhteistyöllä nämä kaksi erikokoista yritystä pyrkivät myös kehittämään uusia ratkaisuja sivuvirtojen hyötykäyttöön. ”Tavoitteenamme on, ettei tehtaidemme prosesseissa synny lainkaan kaatopaikkajätettä vuoden 2030 jälkeen. Jo nyt sivuvirroistamme hyödynnetään yli 99 prosenttia joko materiaaleina tai energiana. Metsä Board haluaa keskittyä ydinosaamiseensa ensikuitukartongin tuottajana, mutta samalla hakea entistä kattavampaa kiertotalouden hyödyntämistä. Siksi Soilfoodin kaltaiset kumppanit ovat meille tärkeitä”, sanoo Metsä Groupin ympäristöjohtaja Mika Leino.
Mujusta tuotteiksi maatiloille
Soilfood noutaa kuitupitoista lietettä – tai tamperelaisittain mujua – Takon tehtaalta viikoittain. ”Takon tehtaan ainutlaatuinen sijainti Tampereen keskustassa tuo mukanaan erityishaasteita. Tehtaan alueella ei ole suuria varastokenttiä, jolloin logistinen osaaminen korostuu”, kertoo Takon tehtaanjohtaja Jaakko Ikonen.
Soilfoodin toimitusjohtaja Eljas Jokinen kertoo sivuvirtojen matkasta: ”Otamme vastuun sivuvirran käsittelystä aina sen syntypaikalta alkaen. Käytännössä sivuvirta pitää saada liikkeelle lähes sitä mukaa, kun sitä syntyy. Kuormien määrä vaihtelee tehtaan tuotannon ja volyymien mukaan. Mujusta eli Takon kuitupitoisesta sivuvirrasta jalostamamme tuotteet kuljetamme edelleen lähialueen viljelijöille maanparannustuotteiksi.”
Maatalouskäytössä näillä kuitupohjaisilla maanparannusaineilla sekä lisätään maan multavuutta että parannetaan sen vedenpidätyskykyä. Samalla puista lähtöisin olevat ravinteet päätyvät takaisin maaperään. Parannusaineet myös vähentävät maanviljelyn ympäristövaikutuksia, sillä ne kasvattavat maan hiilivarastoa ja vähentävät ravinnehuuhtoumia vesistöihin*.
* Rasa, K, Pennanen, T, Peltoniemi, K, et al. Pulp and paper mill sludges decrease soil erodibility. J. Environ. Qual. 2021; 50: 172– 184. https://doi.org/10.1002/jeq2.20170