Metsä Fibren neljän sellutehtaan ja kuuden sahan turvallisuusjohtamisesta vastaava turvallisuuspäällikkö Teemu Leppänen kuvailee tehtäväänsä pitkäjänteiseksi jatkuvan oppimisen prosessiksi, jossa selkeät tavoitteet sitouttavat henkilöstön kehittämään työturvallisuutta.
Avainroolissa ovat ennakointi, työtehtäviin liittyvien riskien tunnistaminen ja turvallisuushavaintojen jatkuva tekeminen.
"Turvallisuustyö on sellutehtaidemme ja sahojemme arkea. Esimerkiksi tehtaan aamupalavereissa käydään läpi esiin tulleet turvallisuushavainnot sekä sovitaan tarvittavat korjaavat toimenpiteet ja niiden toteuttamisvastuut", Leppänen kertoo.
Lisäksi työturvallisuuskäytäntöjä kerrataan henkilöstön kanssa säännöllisesti pidettävissä turvavarteissa. Säännöllisten turvallisuuskierrosten avulla varmistetaan, että käytännön työssä noudatetaan annettuja ohjeita ja yhtiön turvallisuuskäytäntöjä.
Työturvallisuusstandardit yhtenäistävät toimintatapoja
Turvallisuustyön tavoitteita seurataan systemaattisesti toimipaikkojen, yhtiön ja koko konsernin tasolla.
"Vuonna 2021 jatkamme yhtenäisten toimintatapojen kehittämistä kaikissa yksiköissämme. Noudatamme koko Metsä Groupin yhteisiä työturvallisuusstandardeja, joihin kuuluvat esimerkiksi turvalukituskäytännöt", Leppänen kertoo.
"Hyvien käytäntöjen jakaminen ja toisilta oppiminen ovat keskeisen tärkeitä asioita, sillä turvallisuus on ennen kaikkea yhteistyötä: huolehditaan paitsi omasta myös kaverin turvallisuudesta", Leppänen sanoo.
Metsä Fibren työturvallisuudessa on viimeisten vuosien aikana tapahtunut selkeää parannusta. Lääkinnällistä hoitoa vaatineiden tapaturmien TRIF-luku yhtiössä oli 37,7 vuonna 2012. Joulukuussa 2020 vastaava luku oli enää 9,2.
"Kehitys on oikeansuuntainen, mutta tekemistä riittää. Tavoitteena on nolla tapaturmaa", Leppänen toteaa.
12 000 turvallisuushavaintoa joka vuosi
Metsä Fibren henkilöstön sitoutumista käytännön turvallisuustyöhön kuvaa hyvin vuosittain tehtyjen turvallisuushavaintojen määrä. Niitä tehdään vuosittain peräti 12 000.
"Suuri määrä kertoo ennen muuta henkilöstön turvallisuustietoisuudesta ja sitoutumisesta turvallisuuskulttuuriin. Pienimmätkin havainnot raportoidaan, jotta ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä viiveettä", Leppänen sanoo.
Havainnot voivat liittyä esimerkiksi puutteellisiin kaiteisiin, rikkoutuneeseen kaivon kanteen tai liukkaaseen kohtaan kulkureitillä – eli asioihin, joista voisi mahdollisesti syntyä vaaratilanne ja onnettomuusriski.
"Useimmat meillä tapahtuvat työtapaturmat aiheutuvat liikuttaessa työalueella tai kunnossapitotehtävissä. Liukkaalla säällä tapahtuvat kaatumiset ja nilkan nyrjähtämiset sekä kunnossapitotöissä tulleet kolhut ja haavat ovat tavallisimpia poissaoloon johtavan työtapaturman syitä."
Turvallisuuden edistäjät tärkeässä roolissa
Alueturvallisuuspäällikkö Jarkko Tujula Metsä Fibren Joutsenon tehtaalta kertoo, että työturvallisuuden laatua tehtaalla on voitu parantaa hyödyntämällä 5S-menetelmää.
"Sen avulla saadaan selkeyttä työtehtäviin ja samalla työturvallisuus paranee. Esimerkiksi kulkureittien ja työtilojen siisteydellä on iso merkitys turvallisuudenkin kannalta", Tujula sanoo.
Nimetyt turvallisuuden edistäjät ovat tärkeässä roolissa koko Metsä Fibren yhtenäisen työturvallisuuskulttuurin edistämisessä. He opastavat ja jakavat hyviä käytäntöjä sekä omalle henkilöstölle että ulkopuolisille palvelutoimittajille.
"Esimerkiksi huoltoseisokin aikana meillä on sellutehtaan alueella noin 1 500 ulkopuolista työntekijää. Tällöin pareittain kiertävät turvallisuuden edistäjät huolehtivat, että työturvallisuuden käytännöt toteutuvat jokaisen alueella työskentelevän toiminnassa."
Riskien minimointi on jokaisen vastuulla
Metsä Fibren sahojen turvallisuuspäällikkö Matti Närhen mukaan vaaratilanteita voi syntyä sekä liikuttaessa että huoltotehtävissä.
"Riskien minimointi ja ei-turvalliseen toimintaan puuttuminen ovat jokaisen vastuulla. Työnantajan tulee huolehtia, että käytössä olevat koneet ja laitteet on suojattu niin, ettei työntekijä voi loukata itseään. Jokaisen työntekijän vastuulla puolestaan on omassa työssään tunnistaa vaaran paikat, ilmoittaa niistä ja minimoida riskit", Närhi sanoo.