Puurakentamisen suosio kasvaa

Puutalot ovat vahva ase ilmastonmuutoksen torjumisessa. Uusi puurakentaminen perustuu teollisesti valmistettuihin materiaaleihin ja suurelementteihin, jotka kootaan nopeasti valmiiksi taloiksi.
  • Artikkelit
  • |
  • |
  • Sahatavara, 2020

Maailman väestö siirtyy kaupunkeihin kiihtyvällä vauhdilla. Tämä merkitsee, että maapallolla rakennetaan pian suuri määrä uusia asuntoja, liikerakennuksia ja toimistoja.

Ratkaisu saattaa löytyä puurakentamisesta.

Puu on fossiiliton vaihtoehto. Puu sitoo hiiltä koko elinkaarensa ajan, ja parhaimmillaan hiili sitoutuu puurakenteisiin sadoiksi vuosiksi.

Yale School of Environment ja Potsdam Institute for Climate Impact Research julkaisivat tammikuussa 2020 tutkimuksen, jonka mukaan kaupunkien puurakentamista lisäämällä voidaan sitoa globaalisti 10–68 miljoonaa tonnia hiiltä vuodessa. Samalla rakentamisesta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt vähenisivät.

Puinen kaupunkirakentaminen vaatii rakennustekniikoilta uusiutumista sekä kykyä sopeutua ahtaissa ympäristöissä toimimiseen.

Teolliset komponentit tuovat uusia mahdollisuuksia

Insinööripuutuotteet eli puusta valmistetut rakennuskomponentit ovat kehittyneet valtavasti kuluneen 50 vuoden aikana.

Niitä ovat esimerkiksi 1950-luvulla rakentamisessa yleistynyt liimapuu, 70-luvulla rakentamisen käyttöön otettu viilupuu (LVL) ja 90-luvun puolivälissä teolliseen valmistukseen kehitetty ristiinlaminoitu puu (CLT). Ikkuna- ja oviteollisuudessa käytetään lisäksi sormijatkettua puutavaraa.

Uusien menetelmien avulla rakennuskomponenttien tuottajat voivat hajottaa puumateriaalit pieniin osiin ja koota ne uudelleen kulloiseenkin käyttötarkoitukseen sopivalla tavalla. Näin toimimalla komponentteihin saadaan toivottuja ominaisuuksia. Samalla niistä poistetaan haavoittuvuudet ja heikkoudet.

Liimapuu, CLT ja LVL sallivat rakentamisessa entistä pidemmät jännevälit. Helpon liitostekniikan, ilmatiiviyden sekä rungon jäykistyksen ja vähäisen painuman vuoksi CLT ja LVL ovat kilpailukykyisiä myös korkeissa puukerrostaloissa.

Uudistushakkuu 0-35__web.jpg

Esivalmistus nopeuttaa rakentamista

Uudet kerrostalot rakennetaan elementeistä, jotka työstetään valmiiksi tehtailla. Suurelementit ovat valmiita seiniä, joissa ovet ja ikkunat on sijoitettu paikalleen. Tilaelementit ovat puolestaan laatikkomaisia kokonaisuuksia, joihin on tehtaalla asennettu valmiiksi kaikki pintamateriaalit listoituksineen, kiintokalusteet, kodinkoneet ja talotekniikka. Tämä kehityskulku mahdollistaa suuren mittakaavan puurakentamisen.

Vahva puurakentamista vauhdittava voima ovat myös poliittiset päätökset. Esimerkiksi Ranskassa on tehty säädöksiä puun käytön edistämiseksi. Vihreää rakentamista tuetaan asemakaavoissa.

Iso muutos tapahtuu, kun rakennusmääräyksissä otetaan huomioon vähähiilisyys ja päästöjen vähentäminen. Rakentajan pitää osoittaa laskelmin, mistä raaka-aineet tulevat, paljonko niiden valmistukseen ja kuljetukseen kuluu energiaa ja paljonko ne aiheuttavat päästöjä. Silloin puulla on vahva etulyöntiasema.

Esimerkkejä uudesta puuarkkitehtuurista 

Brumunddal, Norja: Mjøstårnet

Puukerrostalo lunasti valmistuessaan maaliskuussa vuonna 2019 maailman korkeimman puurakennuksen tittelin. Rakennus on korkeudeltaan 85,4 metriä, ja kerroksia siinä on 18. Puukerrostalossa on niin asuinhuoneistoja, hotelli kuin toimistoja. Rakentamisessa on hyödynnetty lähellä tuotettuja puutuotteita.

Sevilla, Espanja: Metropol Parasol

Kyseessä on yksi maailman suurimmista puisista rakennelmista, joka koostuu 3 400 puuelementistä. Pituutta sillä on 150 metriä ja leveyttä 75 metriä. Puurakennus sijaitsee Espanjan Sevillassa, ja se avattiin yleisölle vuonna 2011. Rakentamisessa on hyödynnetty LVL-levyjä, ja suunnittelussa ja rakentamisessa tietokonemallinnusta.

Wien, Itävalta: HoHo Wien

Hoho Wien on yksi maailman korkeimmista puukerrostaloista. Se ulottuu 84 metrin korkeuteen, ja kerroksia siinä on 24. Asuinhuoneistojen lisäksi rakennuksessa on muun muassa toimistotiloja ja hotelli. Rakennus on valmistettu pohjakerroksesta ylöspäin noin 75-prosenttisesti puusta.


Artikkeli on alun perin julkaistu Timber-lehden numerossa 2020-2021. Lue koko artikkeli.