”Merilogistiikassa pyrimme pääsääntöisesti hyödyntämään luontaisia kuljetusvirtoja ja liikenteen solmukohtia. Tämä periaate toteutuu erittäin hyvin”, sanoo Metsä Groupin merilogistiikkajohtaja Jyrki Ranki.
Sekä sellun että sahatavaran kuljetuksissa Metsä Fibren tärkeimmät vientisatamat ovat Helsinki ja Kotka.
”Jatkossa myös Rauman merkitys lähtösatamana kasvaa uuden Rauman sahainvestoinnin ansiosta.”
Yksi keskeisistä toimintatavoista sellun ja sahatavaran merilogistiikassa on konttiliikenne. Siinä oleellista on vienti- ja tuontiliikenteen tasapaino.
”Liikenteen tasapainolla on vaikutusta sekä kapasiteetin saatavuuteen että toimitusten kustannustasoon”, Ranki muistuttaa.
Kotka on tällä hetkellä Suomen suurin konttisatama, Helsinki toiseksi suurin. Helsingissä tuonti- ja vientiliikenteen tasapaino on Suomen paras. Rauma on volyymiltaan Helsinkiä ja Kotkaa pienempi.
Metsä Fibre pystyy hyödyntämään Suomeen tulevia kontteja omassa vientiliikenteessään.
”Käytämme Suomeen tulleita kontteja Aasian paluuliikenteessä. Se ei toistaiseksi toteudu missään muualla kuin näissä kolmessa satamassa.”
Kontit lähtevät Suomesta syöttö- eli feeder-liikenteenä Atlantin rannikon valtamerisatamiin kuten Hampuriin, Rotterdamiin tai Antwerpeniin. Niissä kontit lastataan suuriin konttilaivoihin, jotka vievät ne edelleen Aasiaan, Lähi-Itään tai Välimerelle.
Sitoutuneet ja motivoituneet kumppanuudet
Satamissa, joissa on paljon tuonti- ja vientiliikennettä, on useimmiten hyvä palvelutaso ja useita satamaoperaattoreita.
”Arvostamme sitä, että satamassa on kaupallista kilpailua. Kilpailutilanne on omiaan kehittämään toimintaa ja parantamaan palvelutasoa”, Ranki sanoo.
”Keskeistä on löytää kumppanuudet, joilla on hyvä syy kehittää toimintaansa ja kasvaa meidän kanssamme. Sitoutuneet ja motivoituneet kumppanit ovat keskeinen tekijä kustannustehokkuuden ja toimitusvarmuuden kehittämisessä.”
Irtolastiliikenteessä käytetään paljon varustamoja, jotka tuovat Suomeen teollisuuden tarvitsemia raaka-aineita. Näin syntyy luontaisia kaksisuuntaisia kuljetusvirtoja.
Lähiliikenteen lastivirrat kulkevat osittain kolmioliikenteenä Skandinaviasta Pohjanmerelle ja sieltä Baltian maiden kautta takaisin Pohjolaan.
”Tuomme Suomeen laivoilla jonkin verran kuitupuuta Baltiasta. Samat laivat vievät sellua ja sahatavaraa Pohjanmeren satamiin. Kun laivat palaavat Pohjanmereltä takaisin Itämerelle, varustamokumppanimme myyvät rahteja tähän liikenteeseen sopiville kuljetuksille.”
”Oli kyse sitten kontti- tai irtolastiliikenteestä, valinnan ratkaisee ennen kaikkea varustamon kyky suoriutua kuljetuksista Metsä Fibren tarpeiden mukaisesti”, painottaa Ranki.
”Etsimme kumppaneiksi varustamoja, jotka pystyvät tarjoamaan meille joustavasti riittävän määrän tarpeisiimme sopivaa kalustoa.”
Logistiikkaa ohjataan keskitetysti
Metsä Fibren operatiivinen logistiikka, hankinnat ja kumppanuuksien hallinta hoidetaan keskitetysti konsernitasolla.
”Ostovoimamme kasvaa merkittävästi, kun teemme hankinnat Metsä Groupin tasolla. Kokonaisuutena olemme kiinnostavampi kumppani varustamoille, koska pystymme tarjoamaan heille enemmän liiketoimintamahdollisuuksia.”
Tuotekuljetuksia ohjaa Metsä Groupin merilogistiikan palvelukeskus.
Palvelukeskus tekee erittäin tiivistä yhteistyötä liiketoimintojen, varustamoiden ja satamien kanssa. Sellun ja sahatavaran kysynnän muutoksia ja pitkän aikavälin kuljetustarpeita ennakoidaan mahdollisimman tarkasti. Kaikille asiakastoimituksille valitaan optimaalinen kuljetustapa. Palvelukeskuksen logistiikkakoordinaattorit varaavat tarvittavan kapasiteetin varustamoilta, seuraavat kuljetusten etenemistä ja välittävät tiedot tulosatamaan ja vastaanottajalle.
Sahatavaralla ja sellulla on osittain yhteneviä kohdemarkkinoita. Näissä tapauksissa tuotteiden kuljetuksia voidaan yhdistää paremman toiminnallisen ja kustannuksellisen tehokkuuden saavuttamiseksi.
”Kartoitamme kuljetusten yhdistämisiä sekä kustannus- että asiakaspalveluhyötyjen näkökulmasta. Esimerkiksi kerran kuussa Kiinaan liikennöivän sellutuotteiden irtolastilaivaan voidaan kuormata myös sahatavaraa.”
Kattava tuoteseuranta sekä sellulle että sahatavaralle
Sellun tuoteseurannan perusta on Metsä Fibren oma RFID-järjestelmä. Jokaisessa tehtaalta lähtevässä sellupaalissa on RFID-tunniste, jolla paali pystytään tunnistamaan.
Tehtaalla, lähtösatamissa ja määräsatamissa on lukulaitteet, jotka rekisteröivät kunkin sellupaalin uuden sijainnin automaattisesti ja siirtävät tiedon Metsä Fibren seurantajärjestelmään.
Sahatavaran asiakkaat voivat puolestaan seurata tilauksensa tilaa ja sijaintia reaaliaikaisesti toimituksen aikana Track & Trace -online-palvelun kautta. Palvelu kertoo myös tilauksen arvioidun toimitusajankohdan.
Meriliikenteen aikainen seuranta perustuu varustamoilta saatavaan päivitystietoon. Laivojen sijaintitiedot syötetään ulkopuolisten palveluntarjoajien palvelimille, joista Metsä Fibre saa siirrettyä tiedot omaan järjestelmäänsä.
Irtolastilaivauksissa varustamot tekevät aikataulupäivitykset suoraan Metsä Fibren järjestelmään tai lähettävät tiedon operatiivisen logistiikan työntekijöille, jotka syöttävät tiedon järjestelmään.
Digitalisaatio vähentää toimitusketjun päästöjä
Varustamot hyödyntävät digitalisaatiota muun muassa reittien suunnittelussa.
”Reittilaskennassa optimoidaan sekä polttoaineen kulutusta että kuljetuksen turvallisuutta. Esimerkiksi mahdolliset huonot säärintamat pyritään kiertämään, ja näin parantamaan sekä kustannustehokkuutta että asiakaspalvelua. Työturvallisuus paranee ja lastina olevat tuotteet säilyvät ehjinä.”
Suunnittelussa otetaan huomioon myös määräsatamien tilanne.
”Yksi konttialus purkaa lastia useisiin reitin varrella oleviin kohdesatamiin. Reittioptimoinnilla pyritään välttämään esimerkiksi satamien ruuhka-aikoja ajamalla tarvittaessa alhaisemmalla vauhdilla ja säästämällä polttoaineen kulutuksessa”, Ranki kertoo.
Onnistuneella optimoinnilla on suuri merkitys asiakkaalle, sillä polttoaineen kulutus on yksi merkittävimmistä yksittäisistä merilogistiikan kustannustekijöistä.
Kuljetusketjun kokonaisuus ratkaisee
Kuljetusketjun hallinnassa jokainen yksityiskohta on merkittävä, mutta lopulta kokonaisuus ratkaisee.
Kun koko ketju on rakennettu huolellisesti, toimitusvarmuus saadaan hyvälle tasolle ja toimitusten läpimenoaika mahdollisimman lyhyeksi. Samalla hiilidioksidipäästöjä pystytään vähentämään ja kuljetuskustannukset saadaan painettua mahdollisimman alas.
”Tuotantomme tehostuessa ja määrien kasvaessa tuotteidemme markkinat ovat laajentuneet. Kuljettava matka on pidentynyt ja samaan aikaan asiakkaiden vaatimustaso toimitusketjuamme kohtaan on noussut.”
”Niin toimitusketjumme kuin siihen liittyvän kumppanuusverkostommekin kyvykkyys on keskeinen menestystekijämme”, Jyrki Ranki sanoo.
Artikkeli on alun perin julkaistu Fibre- ja Timber-lehtien numeroissa 2020-2021. Tutustu lehtiin.