Metsänomistaja Antti Pätilä ja Metsä Forestin metsäasiantuntija Anu Rautiainen seuraavat tarkasti, kun metsäkone kaataa ja katkoo kuusia, mäntyjä ja koivuja Etelä-Karjalan Ruokolahdella, 30 kilometriä Suomen itärajalta.
Tehokkaan koneen ja osaavan kuljettajan yhteistyöllä urakka Pätilän metsässä etenee jouhevasti.
Kuljettajan liikkeitä tarkkaillessa ymmärtää, miksi metsäkoneenkuljettajan ja hävittäjälentäjän työtä verrataan usein toisiinsa. Kummassakin korostuu taito tehdä jatkuvasti päätöksiä, nopeasti. Metsäkoneenkuljettajan on arvioitu antavan koneelleen yli 4 000 erilaista komentoa yhden tunnin aikana.
Metsäkone on maailman paras työpaikka
Koneen hytissä tekee työvuoroaan metsäkoneyrittäjä Janne Mutikainen.
Mutikaisen nopeaa mutta vakaata työskentelyä katsoessa on helppo uskoa, että mies on sananmukaisesti kasvanut metsäkoneenkuljettajaksi.
Ensimmäisen kerran hän kiipesi metsäkoneen kyytiin parin vuoden ikäisenä. Koneen ohjaimiin Mutikainen tarttui 15-vuotiaana. Jo silloin nuorukainen teki viikonloppuvuoroja isänsä perustamassa korjuuyrityksessä.
”Tämä on maailman paras työpaikka. Työ on vaihtelevaa, ja jokainen päivä on erilainen. Saan tehdä työtä omaan tahtiin ja näen työn jäljen saman tien. Kun vielä metsänomistaja käy leimikolla ja kiittää hyvästä työstä, kaikki on kohdallaan.”
Mutikaisella on myös erityinen ässä hihassaan: hän on opiskellut metsätöiden ohessa elektroniikka-asentajaksi. Tämä auttaa modernin hakkuukoneen kanssa, koska sen toiminnot perustuvat sähköön ja sähkön ohjaamaan hydrauliikkaan.
Mutikaisen alla hyrisevässä, kahdeksalla muhkealla renkaalla liikkuvassa Ponsse Scorpion -harvesterissa on sähköjohtoa yli 2,6 kilometriä.
Puita seurataan tunnisteiden avulla
Sähköiset järjestelmät ovat avainroolissa myös vastuullisen puunhankinnan ohjaamisessa, sanoo Anu Rautiainen.
Hän on tallettanut Mutikaisen korjaaman leimikon työohjeet Metsä Groupin käyttämään pilvipalveluun. Mutikainen ja muut koneenkuljettajat näkevät ohjeet oman koneen näytölle avautuvasta digitaalisesta kartasta ja sen liitteistä.
Osana ohjeistusta hakkuukohteelle syntyy uniikki sopimusnumero. Numero on avain puuerien seuraamiseksi tehtaan portille asti. Sen avulla voidaan jäljittää, kenen metsästä tehtaalle kuljetetut puut on korjattu.
”Numero näkyy metsäkoneen kuljettajalle ja puutavara-¬auton kuljettajalle. Metsässä puupinot merkitään vielä vahvistepinolapuilla, joissa näkyy sama numero. Näin puut noutava puutavara-autoilija voi varmistaa, että tietojärjestelmässä ja pinoon merkityissä lapuissa näkyy sama tunnistenumero.”
Systemaattisesti toimivilla tietojärjestelmillä minimoidaan inhimillisiä virheitä. Koneenkuljettajan on esimerkiksi kuitattava jokainen sivu luetuksi sähköisestä työohjeesta ennen kuin hän voi aloittaa hakkuut.
”Kuittaus varmistaa, että kuljettajalta ei jää ohjeita huomioimatta”, Mutikainen kertoo.
Hän näyttää tietokonenäytöltä, kuinka metsäkoneen tarkka sijainti piirtyy digitaaliselle kartalle sitä mukaa, kun kone liikkuu. Kartalla näkyvät pieninä pisteinä hakkuukohteen rajat, ajourat ja jopa yksittäisten kaadettujen puiden sijainnit.
Tarkan sähköisen kartan lisäksi maastoon hakkuualueen reunapuihin sidotut nauhamerkit varmistavat, ettei puuta hakata naapurin puolelta.
Metsä Groupin puunostaja tuntee myyjän
Metsäasiantuntijan tehtävä on auttaa metsänomistajia suunnittelemaan metsänhoitotöitä ja puukauppoja. Anu Rautiainen on Metsä Groupin kasvot ja ensimmäinen asiakaspalvelija monelle alueen metsänomistajalle.
Rautiaisella on asiakasrekisterissään joukko metsänomistajia, joiden kanssa hän on yhteydessä ainakin kerran vuodessa. Keväällä hän tapaa metsänomistajia päivittäin, talvella metsäpäiviä kertyy pari kolme viikossa.
”Käymme läpi ajankohtaiset metsäasiat, ja kuuntelen heidän ajatuksiaan tai toiveitaan. Niiden perusteella teen metsänomistajille toimenpide-ehdotuksia metsien hoitoon ja hakkuisiin.”
Rauhallisessa Itä-Suomessa työskentelyssä on Rautiaisen mukaan omat etunsa. Ihmiset tuntevat toisensa paremmin kuin suurkaupungeissa.
”Meille puuta myyvät metsänomistajat, heidän metsänsä ja ennen kaikkea heidän tavoitteensa ja toiveensa tulevat nopeasti tutuiksi.”
Vaikka Rautiainen ostaa puuta tutuilta metsänomistajilta, hän varmistaa aina Metsä Groupin toimintamallin mukaisesti, että myyjällä on oikeus myydä tarjoamiaan puita.
Ensin Rautiainen tarkistaa julkisesta kiinteistötietojärjestelmästä, kenen metsätilalta puuta tarjotaan. Seuraavaksi on vuorossa myyjän henkilöllisyyden todentaminen samoilla menetelmillä, joilla viranomainenkin tunnistaa kansalaiset.
”Näin varmistamme, että myyjä todella omistaa tarjoamansa puut.”
Asiantuntija ja digipalvelut metsänomistajan apuna
Myös metsänomistaja Antti Pätilä on Rautiaiselle tuttu. Vanhemmiltaan metsätilan perinyt ja uusiakin metsätiloja omistukseensa hankkinut mies on ollut aktiivinen metsänomistaja jo yli 50 vuoden ajan.
Vaikka Pätilällä on omaa metsäosaamista pitkältä ajalta, hän arvostaa metsäasiantuntijan näkemystä siitä, mitä ja milloin metsässä kannattaa tehdä. Parivaljakko käy Pätilän metsissä kerran pari vuodessa kävelemässä ja pohtimassa metsän hoitotarpeita ja hakkuiden ajoitusta.
”Välillä minä teen aloitteen keskusteluille, välillä Anu. Onneksi näin – tässä säilyy tiivis keskusteluyhteys, ja metsänomistajana tunnen saavani palvelua”, Pätilä sanoo tyytyväisenä.
Metsänomistaja kiittää vuolaasti myös viime vuosina nopein harppauksin kehittyneitä sähköisiä palveluja metsäomaisuuden hallintaan. Hänenkin tärkein työkalunsa metsätilan tietojen selailuun on digitaalinen ja karttapohjainen omien metsien hoito- ja hakkuusuunnitelma. Sitä Pätilä seuraa metsässä liikkuessaan puhelimensa näytöltä.
Hän käyttää metsiensä hallintaan kahtakin eri verkkopalvelua: Metsä Groupin metsänomistajille tarjoamaa Metsäverkkoa sekä Suomen valtion kaikille metsänomistajille ilmaiseksi tarjoamaa Metsään.fi-palvelua. Sitä käyttää yli satatuhatta suomalaista metsänomistajaa.
”Verkkopalvelut ovat todella hyviä apuvälineitä metsänomistajalle. Tänä päivänä lähes kaikki asiat hoituvat sähköisten järjestelmien kautta.”
Karttajärjestelmäänkin voi Pätilän mukaan luottaa sataprosenttisesti.
”Se kertoo oman sijaintini maastossa ja on niin tarkka, että tilan rajat ja maastossa olevat kiinteät rajapyykit voi etsiä kännykän ruudulta. Sellaista vahinkoa ei voi tapahtua, että menisin naapuritilan puolelle hakkuita suunnittelemaan.”
Metsälaki määrittelee metsien käyttöä
Kun metsänomistaja haluaa myydä puuta metsästään ja käynnistää hakkuut, hänen on tehtävä metsänkäyttö¬ilmoitus viranomaiselle. Viranomainen tarkistaa ilmoituksesta, että suunnitellut hakkuut kohdistuvat alueelle, jossa puuta saa hakata.
Metsänkäyttöilmoitus on tärkeä osa Metsä Groupin tiedonohjausjärjestelmää. Järjestelmä antaa metsäasiantuntijalle luvan lähettää hakkuuohjeet koneyrittäjälle vasta, kun metsänkäyttöilmoitus on tehty ja metsänhakkuu on viranomaisen puolesta luvallista.
Metsänkäyttöilmoitus on osa Suomen vahvaa metsälakia, joka määrittelee, miten metsiä käytetään. Yhdessä kansainvälisiä ja kansallisia kestävän metsätalouden vaatimuksia yhdistävän metsäsertifioinnin kanssa metsälaki antaa raamit, joiden sisällä metsänomistaja voi tehdä päätöksiä omien metsiensä hoidosta.
”Metsänomistaja lopulta päättää metsänhoidon toimenpiteistä, mutta lakeja tai metsäsertifioinnin ohjeita ei voi sivuuttaa”, metsäasiantuntija Anu Rautiainen sanoo.
Metsä Groupin kestävän kehityksen johtaja Vesa Junnikkala korostaa markkinaehtoisten ja vapaaehtoisten sertifiointijärjestelmien merkitystä. Niillä teollisuus voi osoittaa, mistä sen käyttämä puuraaka-aine tulee ja että se on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä.
Metsä Group käyttää kahden eri sertifiointijärjestelmän, FSC®:n ja PEFC™:n, alkuperäketjun hallintaa, joilla puun logistiikkaketjua voi seurata metsästä lopputuotteeksi asti. Järjestelmissä oleellista on, että ulkopuolinen, kolmas osapuoli varmistaa toiminnan olevan lupausten mukaista.
”Markkinoilla tällaista odotetaan. Ilman alkuperäketjun sertifikaattia olisi meidän kokoluokassamme mahdotonta toimia”, Junnikkala sanoo.
Suomalaiset hoitavat metsiään huolella
Vetävällä askeleella sammaleisessa metsässä etenevä metsänomistaja Antti Pätilä pysähtyy pohtimaan kysymystä puuraaka-aineen alkuperästä. Maailmaa omalla työurallaan kiertänyt mies ymmärtää, että markkinoilla tietoa tarvitaan.
Pätilä on liikkunut perheen sisällä sukupolvelta toiselle siirtyneessä metsässä lapsesta asti, marjastanut ja metsästänyt. Siksi hän sanoo suhtautuvansa metsäänsä vahvasti tunteella.
Hän lupaakin voivansa esitellä metsiänsä suomalaisen metsäteollisuuden asiakkaille, ja kertoa, miten hän on metsänomistajana tuottanut puuta teollisuuden ja markkinoiden tarpeisiin.
Pätilä veisi vieraat metsään ja näyttäisi paikan päällä, mitkä puut hän on minäkin vuonna vuosikymmenten varrella istuttanut tai milloin hän on raivannut taimikon, joka on nyt varttunut suuriksi puiksi.
”Metsänomistamista ja puun tuottamista voi verrata kasvimaan hoitoon: kun satoa saa hyvällä hoidolla lisättyä, siitä hyötyvät sekä metsänomistaja itse että muut.”
Artikkeli on alun perin julkaistu Fibre- ja Timber-lehden numeroissa 2021–2022.
Antti Pätilä omistaa metsää Ruokolahdella.