Metsä Fibren valmistama ensikuitusellu on puhdasta ja soveltuu aina käytettäväksi tuotteissa, jotka ovat kosketuksissa elintarvikkeiden kanssa. Ehdottomana vaatimuksena on, että ruokaan ei saa siirtyä mitään ihmisen terveydelle haitallista eikä kosketus sellusta tehtäviin pakkausmateriaaleihin saa muuttaa ruoka-aineen makua, hajua tai koostumusta.
”Mittarit ja menetelmät ovat jatkuvasti kehittyneet siten, että seuraamme tarkkaan selluprosessin kulkua ja pystymme reagoimaan poikkeamiin välittömästi. Kussakin tehtaassamme on oma laboratorio, ja näytteitä otetaan ja tutkitaan useita kertoja päivässä. Perusmittauksia tehdään joka tunti neljä tai viisi kertaa”, kertoo tekninen asiakaspalvelupäällikkö Thomas Fant.
Prosessissa valvotaan jatkuvasti muun muassa vaaleutta ja roskapitoisuutta Pulp Expert -nimisen online-analysaattorin avulla. Prosessin valvojat varmistavat laatua myös visuaalisesti, ja asianmukaiset mikrobianalyysit teetetään ulkopuoliselle toimijalla.
”Esimerkiksi koivusellun tietyt uuteainekomponentit mitataan laboratorioissa aina ulkopuolisen tahon toimesta”, Fant sanoo.
Alalla puhutaan ei-tarkoituksellisesti tuotantoprosessiin päässeistä ainesosista (non-intentionally added substances, NIAS), joiden metsästys käy vuosi vuodelta tarkemmaksi ja monipuolisemmaksi.
Toinen tärkeä valvontamekanismi on Metris FOX -laatuindeksi, joka seuraa 15–20 keskeistä tuotannon parametriä ja hälyttää, mikäli ohjearvot ylittyvät.
Vuodesta 2012 lähtien kunkin Metsä Fibren tuottaman sellutonnin mukaan on liitetty pieni RFID-tunnistin, mikä on parantanut tuotteen jäljitettävyyttä huomattavasti. Tunnisteen avulla asiakas, kuten kartonki- tai pehmopaperitehdas, pystyy itse näkemään, missä vaiheessa selluerä on pulperoitu. Lisäksi jälkeenpäinkin voidaan tarkistaa, mikä selluerä on käytetty tietyn lopputuotteen valmistukseen.
Tunnista riskit ja reagoi
Metsä Fibren tehtailla on jo pitkään keskitytty identifioimaan mahdolliset ne tuotannon riskitekijät, joiden kautta epäpuhtauksia ja vierasaineita voi päätyä selluun.
”Esimerkiksi kuorimo ja hakekasat ovat tällaisia paikkoja. Operaattorit valvovat jatkuvasti, jotta prosessi pysyy puhtaana”, Fant kertoo.
Tehtailla käytössä oleva HSE-järjestelmä (Health, Safety, Environment) tarkoittaa, että työntekijät raportoivat poikkeamista sitä mukaa, kun niitä esiintyy.
Riskejä eliminoidaan myös varmistamalla, että käytetään oikea määrä oikeita kemikaaleja oikeaan aikaan – tämä on ammattitaitoa, joka luo perustan koko toiminnalle.
”Myös tehtaan kokonaisvaltainen siisteys on tärkeää. Meillä tämä tarkoittaa niin sanotun good housekeeping -ajattelun korostamista japanilaisen 5S-ideologian mukaan. Prosessitiloissa ei saa olla vieraita aineita tai esineitä, ja työkaluille on omat paikkansa.”
Asiakasprioriteetit vaihtelevat
Viime vuosina asiakkailta on tullut kysymyksiä allergiakestävyydestä eli siitä, voiko materiaali laukaista allergisen reaktion joissakin ihmisissä.
”Kysymysten suhteen on selvää, että paljon riippuu tietenkin asiakkaan harjoittamasta liiketoiminnasta, koska bisnesintressit suuntautuvat eri toimialoilla eri tavalla.”
Myös kulttuuriset seikat voivat vaikuttaa. Fantin mukaan monissa maissa yritykset tekevät saapuneelle selluerälle vielä omia tutkimuksiaan ennen kuin se hyödynnetään raaka-aineena.
”Vastaavasti Pohjoismaissa lähtökohtana on yleensä se, että sellun puhtauteen ja turvallisuuteen luotetaan, eikä valmistajan omia kokeita pidetä tarpeellisina.”
Turvallisuusketju kunnossa
Turvallisuusaspektit ovat koko Metsä Groupin asia siinä, missä Metsä Fibrenkin. Vahvuutena on, että koko tuotantoprosessi raaka-aineesta lähtien on omissa käsissä.
”Teemme konsernissa tiivistä yhteistyötä, jotta tuoteturvallisuus saadaan pidettyä huipputasolla. Kun koko ketju on kunnossa, voimme todella panostaa tasalaatuisuuteen.”
Entä mitä on edessä, kun matkataan syvemmälle 2020-luvulle? Fantin mukaan asiakkaan turvallisuustietoisuus kasvaa entisestään samalla, kun rima nousee regulaatiopuolella. Toimiala pärjää vahvaa turvallisuuskulttuuria edistämällä ja teknologisia innovaatioita käyttöön ottamalla.
”Esimerkiksi kaikenlainen online-analytiikka kehittyy jatkuvasti. Prosessien optimoinnissa riittää edelleen tekemistä, myös tuoteturvallisuuden osalta.”
Jossain vaiheessa ei-toivottuja ainesosia saattaa sellukeitosta saalistaa myös tekoäly.
”Vielä ei olla siinä vaiheessa, mutta se voi olla yksi tulevaisuuden suunta tuotannossa”, Thomas Fant summaa.
Artikkeli on alun perin julkaistu Fibre-lehden numerossa 2020-2021. Lue koko artikkeli.