Äänekosken biotuotetehtaan yritysekosysteemi luo parhaimmillaan kestävämpää liiketoimintaa – ja kasvua.
Tästä erinomainen esimerkki on kemikaalien valmistukseen erikoistunut Nouryon, joka tuottaa karboksimetyyliselluloosaa eli CMC:tä.
CMC on vastuullinen, biopohjainen ja vesiliukoinen sellusta valmistettava polymeeri, jota käytetään monenlaisissa loppukäyttökohteissa, kuten hygieniatuotteissa, rakennusmateriaaleissa, elintarvikkeissa, lääkkeissä ja pakkauksissa.
Ainutlaatuinen toimintaympäristö
Nouryon saa Äänekoskella keskeisiä raaka-aineita suoraan Metsä Fibren tehtaalta ja valmistaa jopa 70 000 tonnia CMC:tä vuosittain.
“Metsä Fibren tehtaan sijainti aivan naapurissa luo ainutlaatuisen toimintaympäristön, joka tekee yhteistyöstä luontevaa”, Nouryonin rakennustuotteista vastaava johtaja Geert Hofman sanoo.
Tämänkaltainen sivuvirtojen hyödyntäminen on hieno esimerkki kiertotaloudesta. Se luo uusia liiketoimintamalleja ja kokonaisia ekosysteemejä.
Hofmanin mukaan Nouryon tavoittelee vahvasti ”vihreää” kilpailuetua.
“Haluamme parantaa toimintamme jalanjälkeä ja vähentää sekä CO2- että muita päästöjä ja hukkaa. Myös turvallisuus on meille ensisijaisen tärkeää”, hän kertoo.
CMC-liiketoiminnan tulevaisuudennäkymien Hofman arvioi olevan erinomaiset.
Potentiaalin maksimointia
Hofman on erittäin tyytyväinen, että Nouryon on löytänyt Metsä Fibrestä samanmielisen kumppanin – toisen vahvan toimijan, joka on sitoutunut kestävään kehitykseen ja kasvuun.
”Meillä on yhteinen intressi luoda puusta parasta mahdollista arvoa”, hän sanoo.
Hofmanin mukaan Metsä Fibrellä ja Nouryonilla on samankaltainen yrityskulttuuri ja sama näkemys tulevaisuudesta.
”Metsä Fibren laatu on tasaista ja palvelu korkeatasoista. Yhtiön sitoutuminen ympäristövastuullisuuteen on myös merkittävää”, hän lisää viitaten suomalaiseen tapaan istuttaa kaadettujen puiden tilalle uusia puuntaimia.
”Puun rooli kasvaa entisestään. Siksi Äänekosken tapainen saumaton yhteistyö tulee olemaan todella arvokasta”, hän ennustaa.
Artikkeli on alun perin julkaistu Fibre-lehden numerossa 2020–2021. Lue koko artikkeli.