Puun kysynnän kasvu on avannut markkinoita uusille puutuotteille. Puuta jalostetaan pidemmälle, ja sen hyviä ominaisuuksia muokataan edelleen.
”Puun käyttö kasvaa ylipäätään, ja lämpöpuutuotteilla kulmakerroin on vielä jyrkempi. Kansainvälisen lämpöpuuyhdistyksen jäsenyritysten yhteenlaskettu tuotanto on kasvanut yli kaksinkertaiseksi vuosina 2010–2020”, kertoo patentoituja ThermoWood-tuotteita valmistavan Lunawoodin markkinointi- ja tuotehallintajohtaja Maija Masalin.
Teknologian tutkimuskeskus VTT ryhtyi jo 1990-luvulla tutkimaan puun lämpökäsittelyä. Kävi ilmi, että lämpö¬käsittely muuttaa puun ominaisuuksia pysyvästi. Lämpö ja höyry poistavat havupuusta pihkan ja antavat puulle tasaisen tumman värin. Käsittelyn jälkeen puu imee vettä vain vähän, ja sen lahonkestävyys paranee huomattavasti. Lämpökäsittely vähentää myös homehtumisalttiutta.
Viime vuosina on otettu käyttöön monia muitakin uusia puun käsittelytapoja. Puu voidaan esimerkiksi kuivattaa ja asetyloida eli käsitellä etikalla. Termomekaanisessa modifioinnissa tuore puu kuivatetaan ja sitä muokataan puristamalla puuainesta mekaanisesti.
Vaikka menetelmät vaihtelevat, puun modifioinnilla on yleensä samat tavoitteet: parantaa puun kosteuden kestävyyttä, palon- ja lahonkestoa sekä vähentää puun elämistä kosteusvaihtelujen mukaan. Terveydelle haitallisten ja haihtuvien kemikaalien käyttöä vältetään.
”Me valmistamme lämmön ja vesihöyryn avulla, ilman kemikaaleja täysin puhtaita ja suoraan käyttövalmiita lopputuotteita, joita voi käyttää sekä sisällä että ulkona ympäri maailmaa, kaikissa ilmasto-olosuhteissa”, Masalin sanoo.
Myös Suomenlahden eteläpuolelta Virosta löytyy yrityksiä, jotka jalostavat puuta ennakkoluulottomasti mahdollisimman pitkälle. Yksi niistä on Puidukoda.
”Tärkeimmät tuotteemme ovat ulko- ja sisäverhousmateriaaleja. Keskitymme tuotteisiin, joissa on maalipinta tai jokin erityiskäsittely”, Puidukodan toimitusjohtaja Eveli Opmann kertoo.
Puidukoda myy kaikki maalatut tuotteensa omalla Woodmood-tuotemerkillään.
”Maalattujen tuotteiden osuus on tällä hetkellä noin 15 prosenttia liikevaihdosta. Käytämme ainoastaan vesiohenteisia maaleja, ja tarjoamme maalatuille tuotteillemme kymmenen vuoden takuun. Yhteistyössä maalitoimittajamme kanssa olemme laatineet asennus- ja huolto-ohjeet, joiden avulla maalipinnan saa pidettyä hyvässä kunnossa.”
Puidukodan mallistossa on laaja valikoima erilaisia maalattuja pintoja, puun sävyjä ja tekstuureja. Myös Lunawood on panostanut oman mallistonsa kehitystyöhön.
”Olemme käyttäneet Lunawoodin malliston suunnittelussa skandinaavista muotoiluosaamista. Mallistomme avulla pystymme inspiroimaan arkkitehteja ja suunnittelijoita sekä osoittamaan lämpöpuun monipuolisuuden sekä sisä- että ulkokäytössä. Se on meidän päätavoitteemme”, Masalin kertoo.
Lunawoodilla ja Puidukodalla on tiukat raaka-ainevaatimukset. Kumpikin yritys käyttää vain terveoksaista pohjoista havupuuta.
”Tämä on vahvasti raaka-ainebisnestä. Lämpökäsittely korkeassa lämpötilassa vaatii aivan tietynlaisen, tarkoin valikoidun, maailman parhaan puuraaka-aineen lopputuotteen korkean visuaalisen ja teknisen laadun saavuttamiseksi”, Masalin sanoo.
Metsä Fibre toimittaa Lunawoodille mänty- ja kuusisahatavaraa useilta sahoiltaan. Lunawood haluaa tietää täsmällisesti puun alkuperän.
”Suosimme lähipuuta. Raaka-aineemme keskikuljetusmatka on keskimäärin 235 kilometriä. Kun tiedämme itse mistä puu tulee, voimme kertoa sen varmuudella myös asiakkaillemme. Lisäksi puun PEFC™ -sertifiointi on meille todella tärkeä asia. Luotettavat raaka-aineen toimittajat ovat meille elinehto.”
Turvallinen ja terveellinen puu
Puun käyttö sisäverhoilussa yleistyy koko ajan. Valmistajilta saa laajan valikoiman leveydeltään erilaisia paneeleja ja rimoja joko valmiiksi käsiteltynä tai käsittelemättömänä.
”Mahdollisimman luonnollinen puu on tällä hetkellä suosiossa etenkin sisäverhoilussa. Toinen vahva trendi on kapeiden rimojen käyttö niin seinissä kuin alakatoissa. Näemme sen kaikissa globaaleissa markkinointikanavissamme. Kovasti odotan, koska leveät paneelit tulevat takaisin muotiin”, Masalin sanoo.
Sekä kuluttajilla että suunnittelijoilla on paljon kokemuksiin perustuvia käsityksiä ja mielipiteitä puun terveysvaikutuksista. Nyt aiheesta on saatavana myös runsaasti tutkimustietoa.
Yli vuoden kestäneessä itävaltalaisessa tutkimuksessa* verrattiin puulla verhoiltuja luokkahuoneita luokkiin, joissa puuta ei ollut käytetty. Puulla verhoillussa luokkahuoneessa oppilaiden aamuinen stressipiikki laantui pian kouluun saapumisen jälkeen eikä palannut uudelleen toisin kuin tavallisissa luokkahuoneissa. Puulla verhoillussa luokkahuoneessa myös sydämen sykeväli kasvoi ja koulun aiheuttaman stressin tuntemus pieneni.
Oikein käsiteltynä puupinta hengittää ja toimii myös lämmön ja kosteuden tasapainottajina parantaen sisäilman laatua. Puiset pinnat koetaan yleisesti rauhoittavina ja miellyttävinä.
”Puu aktivoi kaikki aistit, kun sitä käytetään sisäverhousmateriaalina. Sillä on iso merkitys, mitä ihmiset näkevät, tuntevat, haistavat ja kokevat. Puun käyttö voi parhaimmillaan vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin ja muokata kaupunkikuvaa entistä viihtyisämmäksi”, Masalin sanoo.
Oikein käsiteltynä puupinta hengittää ja toimii myös lämmön ja kosteuden tasapainottajana parantaen sisäilman laatua.
Puu tarjoaa ratkaisuja ympäristöhaasteisiin
Puunjalostajat hyötyvät maailmanlaajuisesta vastuullisuuden kasvusta, joka on tavoittanut myös kuluttajat.
”Ihmiset alkavat ymmärtää, mitä merkitsee, että puutuotteet ovat hiilivarasto koko elinkaarensa ajan. Ostopäätöksiin tulee muitakin kulmia kuin hinta. Ihmiset haluavat vaikuttaa omilla valinnoillaan”, Masalin sanoo.
Opmann arvioi, että pandemia-ajan seurauksena kasvanut kiinnostus kotiin ja omaan lähiympäristöön on aloittanut rakentamistrendin, joka saattaa jäädä pysyväksi ilmiöksi.
”Ihmiset viettävät enemmän aikaa kotona, kunnostavat talojaan tai rakentavat uusia puutarhavajoja, katoksia tai saunoja – ja kaikki tekevät sitä yhtä aikaa!”
Puun asema vahvistuu myös tilaajien, toteuttajien ja viranomaisten valinnoissa. Rakennukset tuottavat yli kolmasosan EU:n hiilidioksidipäästöistä. Saavuttaakseen komission ehdottaman vähintään 55 prosentin päästövähennystavoitteen vuoteen 2030 mennessä, EU-maiden on vähennettävä rakennusten kasvihuonekaasupäästöjä 60 prosenttia.
”Tiukentuvat ympäristövaatimukset johtavat yleisesti puupohjaisten materiaalien käytön lisääntymiseen. Toisaalta puun käyttö on vasta saavuttamassa uutta tasoa. Talouden on luovuttava fossiilisten materiaalien käytöstä ja siirryttävä suljettuun hiilen kiertoon, joka perustuu biopohjaisiin materiaaleihin. Pitkällä aikavälillä on erittäin vaikea löytää kestävämpää rakennusmateriaalia kuin puu. Puu tarjoaa todellisia ratkaisuja nykypäivän ympäristöhaasteisiin”, Opmann sanoo.
Puuta voi muunnella loputtomiin
2000-luvulla lukuisat arkkitehdit ovat omaksuneet puun käytön rakennusten näkyvissä osissa.
”Monet arkkitehdit haluavat käyttää luonnonläheisiä ja kemikaalivapaita materiaaleja. Puu on tällaisessa paletissa tärkeä, sillä se tuo pehmentävän elementin maisemaan, tilaan tai näkymään. Puun käyttöä puoltaa myös sen rikkaus pintamateriaalina. Yksikään puukappale ei ole samanlainen kuin toinen”, Masalin sanoo.
Entä mitä asiasta ajattelee Pohjois-Norjan Bodøssä työskentelevä arkkitehti, professori Sami Rintala?
”Arkkitehdit ovat kiinnostuneet vastuullisuudesta ja haluavat yleensä oppia paremmaksi työssään. Puun ymmärtämiseen voi käyttää koko elämänsä eikä siltikään tiedä kaikkea. Lisäksi puun käsitteleminen öljyillä, vernissoilla, vahoilla tai lämmöllä muuttaa aina puun ominaisuuksia. Aina yllättää, miten hyvin puu lopulta kestää kosteutta ja kulutusta, jos sitä vain käytetään oikein.”
”Lisäksi puu on valtavan monipuolinen ja skaalautuva materiaali. Puusta voi tehdä rakennuksen kaikki osat ovenrivasta ikkunapuitteisiin, kattoon ja lämmöneristykseen. Puuta voi myös muunnella loputtomiin.”
Rintalan uusin suuri projekti on Bodøn laivamuseo. Puu on perusmateriaali kaikissa hänen töissään.
”Puu on materiaalina hyvin demokraattinen. Periaatteessa kaikilla on varaa hankkia välineet, joilla voi muokata ja leikata puuta. Jokainen voi rakentaa puusta vaikkapa talon, jos vain haluaa.”
* Lähde: Human Research Institut für Gesundheitstechnologie und Präventionsforschung.
Artikkeli on alun perin julkaistu Timber-lehden numerossa 2021-2022.
Kuvat:
Lunawood: Project Ö, Architects Aleksi Hautamäki and Milla Selkimäki and Lahofer Winery, Architect Chybik + Kristof Architects & Urban Designers, Alexandra Timpau, Alex Shoots Buildings.
Puidukoda: Interior panelling.
