Kiina on suurista metsäteollisuuden markkina-alueista eniten tuonnin varassa. Tuonti jakaantuu hyvin erilaisiin tuotteisiin: Kiinaan tuodaan heikko- tai keskilaatuista tukkipuuta, jonka paikalliset sahaavat, kun tarvitaan sahatavaraa rakentamiseen. Maassa ei juurikaan rakenneta puusta, vaan sahatavaraa käytetään esimerkiksi betonin valumuotteihin.
Toisaalta huonekaluteollisuuden raaka-aineeksi tarvitaan laadukkaampaa sahatavaraa, jota tuodaan yhä enemmän Euroopasta.
”Vain 45 prosenttia Kiinassa käytetystä puusta on paikallisesti tuotettua. Tuonnin 55 prosentin osuus sisältää sahatavaraa, tukkeja, sellua ja paperia”, sanoo Russ Taylor, joka johtaa omaa metsäalan konsulttiyritystään.
Pandemiaan saakka sahatavaran hintataso on ollut Kiinassa noin 20–30 prosenttia halvempi kuin esimerkiksi Pohjois-Amerikassa. Nyt globaali kysyntä on kasvanut niin paljon, että Taylor uskoo joidenkin tuotteiden hintojen Kiinassakin nousevan lopulta lähemmäs maailmanmarkkinahintoja.
Vaikka Kiina joutui ensimmäisenä covid-19-kriisin kouriin, maa selvisi siitä muuta maailmaa vähemmin taloudellisin vaurioin.
”Elpymispiikin jälkeen ennustetaan, että Kiinan talous kasvaa viiden prosentin vauhtia seuraavat viisi vuotta – sekin on iso luku. Maan vienti on kuitenkin ollut vaikeuksissa, huonekaluvientiin on kohdistunut tuontitulleja ja antidumping-säädöksiä. Talouskasvu varmistaa, että elintaso nousee ja entistä suurempi osa tuotannosta kulutetaan kotimaassa.”
Kiinalaiset eivät Taylorin mukaan vielä juuri välitä käyttämänsä puun alkuperästä. Heidän kuitenkin pitää ryhtyä välittämään, jos he haluavat viedä puutuotteitaan muualle maailmaan, mutta vienti on hidastumassa.
”Kiina suojelee aktiivisesti omia metsiään, joihin alle puolet maan tuotannosta perustuu. Uskon, että Kiinan suunnitelma on käyttää ympäri maailmaa hankittua tuontipuuta, kunnes halvan puun tarjonta kuihtuu. Siihen mennessä heillä on yhä enemmän omia kasvatuspuuplantaaseja, ja he pystyvät käyttämään tätä puuta monipuolisesti ja olemaan nykyistä omavaraisempia.”
Artikkeli on alun perin julkaistu Timber-lehden numerossa 2021–2022.
