Turkin taloudessa on nähty viime vuosikymmeninä nousuja ja laskuja, mutta yleissuunta on ollut koko ajan ylöspäin. Euroopan ja Aasian solmukohdassa sijaitseva maa on vakiinnuttanut asemansa maailman 20 suurimman talouden joukossa.
Talouskasvun myötä myös paperituotteiden markkinat kasvavat vauhdilla. Tämä näkyy erityisesti pehmopaperituotteiden kysynnässä.
”Kehittyvissä talouksissa pehmopaperin kulutuksen kasvu on yleensä talouskasvua voimakkaampaa, kun kansalaisten tulotaso nousee ja kulutustottumukset muuttuvat”, Metsä Fibren myyntijohtaja Kustaa Laine sanoo.
Turkin paperinvalmistajat ovat vastanneet kasvavaan kysyntään lisäämällä voimakkaasti pehmopaperin tuotantoa. Uusien investointien myötä nykyisen noin miljoonan tonnin tuotantokapasiteetin arvioidaan nousevan lähivuosina yli 300 000 tonnilla.
”Vuosien 2021 ja 2022 aikana on käynnistymässä neljä isoa paperikonetta, ja näiden lisäksi on odotettavissa vielä uusia investointipäätöksiä tuotantokapasiteetin nostamisesta”, Laine sanoo.
Sellu hankitaan kansainvälisiltä markkinoilta
Pehmopaperin valmistukseen tarvittavan sellun turkkilaiset yhtiöt ostavat ulkomailta, sillä omaa tuotantoa maassa ei ole. G.A. Paper Turkeyn toimitusjohtaja Onur Pervanlar kertoo, että 2000-luvun alkupuolella maassa toimi vielä paikallisia sellutehtaita, mutta ne on sittemmin suljettu.
”Nyt maa on täysin riippuvainen muualta tuodusta sellusta, eikä selluntuotantoon ole näköpiirissä uusia investointeja. Siksi Turkin sellumarkkinoiden merkitys korostuu entisestään Metsä Fibren kaltaisille kansainvälisille toimijoille”, hän sanoo.
G.A. Paper toimii Turkissa Metsä Fibren sellutuotteiden myyjänä ja jakelijana. Pervanlarin mukaan turkkilaiset asiakkaat arvostavat samoja asioita kuin asiakkaat muuallakin maailmassa. He edellyttävät sellulta muun muassa korkeaa laatua ja täsmällisiä toimituksia.
”Asiakkaat arvostavat myös erilaisia rahoitusvaihtoehtoja ja tietoa sellumarkkinoiden kehityksestä.”
Kustaa Laineen mukaan kaupankäynnin yhteydessä käydään aktiivista keskustelua kansainvälisistä sellumarkkinoista.
”Suurena, globaalina toimijana voimme antaa tähän oman näkökulmamme ja tuoda näin asiakkaille lisäarvoa”, Laine sanoo.
Suuret valmistajat Metsä Fibren asiakkaita
Turkin pehmopaperimarkkinoilla on lukuisia erikokoisia valmistajia. Markkinoita hallitsevat suuret turkkilaisomisteiset yhtiöt, joilla on tyypillisesti kahdesta neljään modernia paperikonetta.
”Maan suurimmat pehmopaperin valmistajat ovat investoineet uusiin koneisiin. Niiden tuotantolaitokset ovat alansa teknologista kärkeä”, arvioi Metsä Fibren tekninen asiakaspalvelupäällikkö Juho Rossi.
Pehmopaperin tuotanto keskittyy läntiseen Turkkiin, jossa sijaitsee muun muassa maan suurin kaupunki Istanbul sekä tärkeät talouskeskittymät Izmir ja Bursa.
Eri puolilla maata toimii myös pienempiä paikallisia valmistajia, joiden konekanta on suhteellisen vanhaa.
”Käymme kauppaa kaikkien tärkeimpien toimijoiden kanssa Turkissa sekä pehmopaperi- että muissa loppukäyttökohteissa”, Kustaa Laine sanoo.
Hyvä esimerkki tuotantoaan kasvattavasta turkkilaisesta paperinvalmistajasta on Aktül Kağit, joka tuottaa pehmopaperia Pamukovassa, lähellä Istanbulia.
Yhtiön vuotuinen kapasiteetti on 140 000 tonnia paperintuotannossa ja 120 000 tonnia jalostuksessa.
“Teemme koko ajan uusia investointeja. Esimerkiksi vuonna 2021 hankimme uuden paperikoneen, joka lisää tuotantokapasiteettiamme 70 000 tonnilla”, kertoo Aktül Kağitin ostopäällikkö Zeynep Çelenk.
Turkin markkinanäkymät ovat valoisat.
Lähi-idän maat tärkeimpiä vientikohteita
Aktül Kağit valmistaa johtaville paikallisille kauppaketjuille niiden omien tuotemerkkien tuotteita ja vie tuotteita myös ulkomaille. Lisäksi yhtiö toimittaa jumborullia monille jalostuslaitoksille kotimaassaan Turkissa sekä ulkomailla.
Çelenkin mukaan kilpailu Turkin pehmopaperimarkkinoilla on kovaa.
”Pehmopaperituotteista on jopa ylitarjontaa. Me ja kaikki kilpailijamme lisäämmekin nyt investointeja uuteen tuotantokapasiteettiin, jolla on tarkoitus tyydyttää kasvava kysyntä vientimarkkinoilla.”
Turkissa valmistetuilla kulutustuotteilla on tukeva jalansija naapurimaissa. Sama pätee myös pehmopaperituotteisiin, joiden vienti on kasvanut viime vuosina vauhdilla.
Lähi-idän maat ovat tärkeimpiä vientikohteita, mutta myös Venäjä ja Kaukasian alueen maat ovat tärkeitä markkinoita.
Turkista viedään pehmopaperia myös jumborullina Eurooppaan, jossa paperi jatkojalostetaan lopputuotteiksi.
Lupaavat kasvunäkymät myös tulevaisuudessa
Onur Pervanlarin mielestä investoinnit uuteen tuotantokapasiteettiin pehmopaperissa ovat perusteltuja, sillä väestön- ja talouskasvun myötä markkinanäkymät ovat valoisat pitkälle tulevaisuuteen.
Turkin väkiluvun odotetaan nousevan nykyisestä noin 85 miljoonasta 100 miljoonaan vuoteen 2040 mennessä.
Lisäksi maan väestö on suhteellisen nuorta: 23 prosenttia asukkaista on alle 14-vuotiaita, kun vastaava luku esimerkiksi Suomessa on noin 16 prosenttia.
”Pehmopaperin kulutus henkeä kohti on Turkissa vain noin kuusi kiloa vuodessa, kun vastaava luku läntisessä Euroopassa on 20–25 kiloa. Turkin naapurimaissa kulutus on vieläkin pienempi. Se tarkoittaa pehmopaperille ja sitä myöten myös sellulle isoa markkinapotentiaalia tulevaisuudessa”, Pervanlar sanoo.
Metsä Fibrellä vahva jalansija Turkissa
Metsä Fibre vie Turkkiin lähinnä pitkäkuituista havusellua, ja sillä on maassa vahva jalansija.
”Pohjoisen pitkäkuituisessa sellussa olemme Turkissa markkinajohtaja”, Kustaa Laine sanoo.
Laineen mukaan turkkilaisten asiakkaiden kanssa on siirrytty viime vuosina entistä enemmän sopimuspohjaiseen kaupankäyntiin markkinahintaisen spot-kaupan sijaan.
Tämä kertoo osaltaan markkinoiden kehittymisestä ja paikallisten tuottajien pitkäjänteisestä toiminnasta.
”Asiakkaiden kasvaessa yhä suuremmiksi sellun saannin turvaaminen pelkästään spot-kaupoilla vaikeutuu. Siksi pidempiaikaisiin sopimuksiin perustuva kaupankäynti on kasvattanut suosiotaan”, hän sanoo.
Turkkilaiset ovat tunnettuja kaupankäyntitaidoistaan. Miten tämä näkyy kauppaneuvotteluissa?
”Toki hinnoista käydään kovaa vääntöä, mutta kun asiat on neuvoteltu, kaikki toimii sovitusti. Turkki on miellyttävä maa käydä kauppaa”, Laine sanoo.
Pidempiaikaisiin sopimuksiin perustuva kaupankäynti on kasvattanut suosiotaan.
Teknisissä asioissa tiivistä yhteistyötä
Juho Rossin mukaan Turkin paperiteollisuuden kehitys näkyy myös siinä, että paikalliset yhtiöt haluavat kehittää järjestelmällisesti toimintaansa. Se tarkoittaa tuotannossa muun muassa laadun parantamista, raaka-aineen optimaalista käyttöä ja energiankäytön tehostamista.
”Järjestämme paikallisille insinööreille koulutusta paperinvalmistuksen raaka-aineista ja niiden käsittelystä paperitehtailla. Tuotantolaitoksilla on paljon uusia työntekijöitä, jotka ovat innokkaita oppimaan uutta”, Rossi kertoo.
”Metsä Fibren ydinosaamista ovat sellun jauhatusprosessit. Autamme asiakkaita optimoimaan jauhatusta muun muassa tekemällä auditointeja ja suorittamalla koeajoja. Samalla optimoidaan raaka-ainereseptejä. Näin saadaan kustannussäästöjä ja parannetaan laatua”, hän jatkaa.
Rossin mukaan yhteydenpito turkkilaisten asiakkaiden kanssa on teknisissä asioissa puolin ja toisin mutkatonta.
”Meillä on asiakkaiden kanssa hyvät henkilökohtaiset suhteet, ja yhteistyö sujuu erinomaisesti.”
Korona-aikana vierailut tehtaille ovat jääneet vähiin, mutta asioiden hoitaminen ja mahdollisten ongelmien ratkaisu ovat hoituneet Metsä Fibren kanssa hyvin etäyhteyksillä ja agentin välityksellä.
”Pandemian vuoksi Suomesta ei ole ollut tavalliseen tapaan mahdollista matkustaa ja tavata turkkilaisia asiakkaita. Haasteellisenakin aikana olemme kuitenkin pystyneet palvelemaan asiakkaita. Suora yhteys heihin on tärkeää”, Onur Pervanlar sanoo.
Ympäristöasioiden merkitys korostuu
Turkkilaisten asiakkaiden kanssa käytävissä keskusteluissa nousevat yhä useammin esille myös ympäristöasiat. Erityisesti isommilla paikallisilla yhtiöillä on omat vastuullisuustavoitteensa, joita ne vievät entistä aktiivisemmin käytäntöön.
”Ympäristövastuu on yksi yhteistyön osa-alue, jota voimme kehittää yhdessä eteenpäin”, Kustaa Laine sanoo.
Zeynep Çelenkille on tärkeää, että sellun valmistaja on sitoutunut resurssitehokkaaseen tuotantoon ja arvoketjuun, jossa raaka-aineena käytetyt ensikuidut ovat jäljitettävissä kestävästi hoidettuihin metsiin.
”Myös Turkissa kuluttajat ovat tulossa entistä tietoisemmiksi ympäristöasioissa, ja kulutustrendien muutokset vaikuttavat tuottajiin. Valmistamme ympäristöystävällisiä tuotteita ja käytämme tuotannossa luonnonvaroja tehokkaasti. Olemme Turkissa ensimmäinen alan toimija, joka on saanut tuotteilleen ympäristömerkin”, Çelenk korostaa.
Artikkeli on alun perin julkaistu Fibre-lehden numerossa 2021-2022.
