Äänekosken biotuotetehtaan ympärillä toimii laaja kumppaniverkosto

Äänekosken biotuotetehtaan yhteyteen luotu teollinen yritysekosysteemi on olennainen osa Metsä Fibren ainutlaatuista biotuotetehdaskonseptia.
  • Artikkelit
  • |
  • |
  • 2022, Sellu, Kestävä kehitys

Ekosysteemin ydinajatuksena on tehtaan ympärillä toimiva kumppaniverkosto, joka hyödyntää Metsä Fibren valmistamaa sellua tai sellutuotannon sivuvirtoja. Tuloksena syntyy laajoja arvoketjuja, jotka tarjoavat pienille ja keskisuurille yrityksille merkittäviä mahdollisuuksia valmistaa innovatiivisia, korkean lisäarvon biotuotteita.

Metsä Fibren Äänekosken biotuotetehdas käynnistyi vuonna 2017. Sen jälkeen tehtaaseen liittyvä yritysekosysteemi on kehittynyt entisestään, ja alueelle on versonut aivan uudenlaistakin liiketoimintaa. Perinteisemmät tuotteet, kuten havu- ja koivusellu, biokemikaalit ja bioenergia, ovat saaneet seurakseen uusia biotuotteita.

”Biotuotetehtaan liiketoimintamalli perustuu tehokkaaseen kumppaniverkostoon, jossa uusia tuotteita jalostetaan yhdessä eri toimijoiden kanssa. Koska yksikään toimija ei voi olla kaikkien alojen asiantuntija, on järkevää rakentaa taitavien kumppaneiden verkosto, joka voi yhdessä kehittää uusia menestystuotteita”, toteaa Metsä Fibren liiketoiminnan kehittämisestä vastaava johtaja Kaija Pehu-Lehtonen.

Biotuotetehtaan kanssa samalla alueella sijaitsevat myös Metsä Groupin kartonkitehdas, koivuviilutehdas ja tekstiilikuitukoetehdas sekä muiden kumppaniyritysten tuotantolaitoksia.

”Kutsumme Äänekosken ekosysteemiin mukaan erikokoisia, kehityskaaren eri vaiheissa olevia yrityksiä, jotka keskittyvät muun muassa biomateriaaleihin, biokemikaaleihin ja bioenergiaan.”

”Yritysekosysteemissä toimivien kumppaneiden välinen hyvä yhteistyö vauhdittaa uusien biotuotteiden kehittämistä. Tällä mallilla saadaan aikaan huomattavia synergiaetuja yhdistämällä ydinosaamista laajalla skaalalla.”

01-Hero-Aanekoski-intergrate (1).jpg

Sellusta tekstiilikuitua

Metsä Groupin innovaatioyhtiö Metsä Spring on mukana uusien biotuotteiden investointihankkeissa. Yhtiö keskittyy kumppaneidensa kanssa projekteihin, joissa halutaan tunnistaa ja kehittää kestävään metsäbiotalouteen ja kiertotalouteen liittyviä uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Äänekoskelle Metsä Spring ja japanilainen ITOCHU Corporation ovat rakentaneet puupohjaista tekstiilikuitua valmistavan koetehtaan.

Koetehtaan kehityspäällikkö Katja Konola-Manninen kertoo, että Äänekosken biotuotetehtaalla tuotetusta sellusta jalostetaan tekstiilikuitua uuden innovatiivisen tuotantoprosessin avulla.

”Tällä hetkellä teemme koeajoja. Niillä pyrimme kehittämään tekstiilikuidun laatua, joka nykyiselläänkin on varsin hyvällä tasolla. Meillä on kova usko tähän tuotteeseen ja opimme jatkuvasti lisää. ITOCHUlla taas on keskeinen rooli tekstiilikuitumarkkinoiden kartoittamisessa, koska sillä on pitkä kokemus alalta.”, Konola-Manninen sanoo.

Koeajoilla selvitetään uuden valmistusmenetelmän toteutuskelpoisuus, ja parhaassa tapauksessa Suomeen rakennetaan tulevaisuudessa huomattavasti suurempi tekstiilikuitutehdas.

”Tekstiilikuidut sopivat mainiosti Äänekosken ekosysteemiin. Suuressa kuvassa on selvää, että globaalissa tekstiiliteollisuudessa tarvitaan uusia ratkaisuja – ja Metsä Fibren sellun jalostaminen tekstiilikuiduksi voi olla yksi tulevaisuuden vaihtoehto.”

Biohajoavia ruokapakkauksia

Yhdessä Valmetin kanssa Metsä Spring on investoinut Äänekoskelle puupohjaisia 3D-kuitutuotteita valmistavaan koetehtaaseen. Koetehdas siirtyy käynnistysvaiheeseen syksyllä 2021 ja testituotteiden valmistuksen arvioidaan alkavan alkuvuonna 2022.

Hankkeesta Metsä Springin osalta vastaava johtaja Jarkko Tuominen kertoo, että tavoitteena on kehittää 3D-kuitutuote, jolla voidaan korvata esimerkiksi fossiilisista raaka-aineista valmistettuja pakkauksia.

”Me näemme tässä hyvän mahdollisuuden tuoda uutta liiketoimintaa paikalliseen ekosysteemiimme”, hän sanoo ja toteaa kumppaneiden roolien olevan selkeät: Valmet hallitsee tekniikan ja Metsä Group pakkausmateriaalit.

3D-kuitutuotteiden pääraaka-aineena käytetään Äänekosken biotuotetehtaan tuottamaa sellua. Tuotteet ovat paitsi kierrätettäviä myös biohajoavia.

Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa pyritään kehittämään uusi aiempaa kestävämpi, ympäristöystävällisempi ja helppokäyttöisempi ruokapakkaus. Asiakaskyselyn mukaan tällaiselle tuotteelle on jo nyt suurta kysyntää. Jos kaikki menee hyvin, koelaitoksen jälkeen rakennetaan täysikokoinen teollinen laitos.

”Koetehtaalla testataan markkinoita vuonna 2022, ja mahdollinen investointipäätös tehdään siitä saatujen kokemusten pohjalta”, Tuominen kertoo.

Laadukas sellun tuotanto toimii alustana, joka tekee kaikki ekosysteemin innovaatiot mahdollisiksi.

Laadukas sellun tuotanto mahdollistaa innovaatiot

Äänekosken biotuotetehtaan valmistamaa sellua käytetään myös sen naapurissa Metsä Groupiin kuuluvan Metsä Boardin kartonkitehtaalla, jonka johtaja Veli-Pekka Kyllösen mukaan yhteistyö Metsä Fibren kanssa on sujuvaa.

Yhtiöt tekevät yhteistä tutkimus- ja kehitystyötä laadun parantamiseksi ja toiminnan tehostamiseksi.

”Meillä on vahva yhteistyön meininki”, Kyllönen sanoo, ja pitää luottamusta keskeisinä tekijöinä paikallisessa yhteistyössä.

”Laadukas sellun tuotanto toimii ikään kuin alustana, joka tekee kaikki ekosysteemin innovaatiot mahdollisiksi.”

MF_Aanekoski_sivuvirtojen_hyodyntaminen_FI.jpg


Artikkeli on alun perin julkaistu Timber-lehden numerossa 2021-2022.

Innovaatioita yhteistyössä

Äänekosken biotuotetehtaan ylijäämälämpöä käytetään AURA®-sinihomejuuston valmistuksessa

Valion Äänekosken juustola käyttää AURA®-sinihomejuuston valmistuksessa Äänekosken biotuotetehtaan ylijäämälämpöä. Yhteistyö alkoi vuonna 2008, jolloin Valion vanha lämpökeskus toimi raskaalla polttoöljyllä. Kun peruskorjaus tuli ajankohtaiseksi, Valio alkoi selvittää mahdollisuutta käyttää Metsä Fibren höyryä. Uuden lämpökeskuksen rakentamisen sijaan Valio päätti siirtyä käyttämään kotimaista uusiutuvaa energiaa.

Valion hyödyntämä lämpöenergia on Äänekosken biotuotetehtaan prosessista saatavalla ylijäämähöyryllä valmistettua kaukolämpöä ja siten kestävästi tuotettua uusiutuvaa energiaa.

Yhteistyö Metsä Fibren Äänekosken biotuotetehtaan kanssa on paitsi taloudellisesti järkevää, myös linjassa yrityksen ympäristötavoitteiden kanssa.

”Kiitos paikallisen yhteistyön, olemme siirtyneet käyttämään kotimaista uusiutuvaa energiaa. Tämä tukee Valion tavoitetta hiilineutraalista maidosta vuoteen 2035 mennessä”, kertoo Valion Äänekosken juustolan tehtaanjohtaja Marko Palosaari.

Specialty Minerals Nordic käyttää raaka-aineena hiilidioksidia (CO2), jota saadaan biotuotetehtaan savukaasusta.

Äänekosken biotuotetehtaan naapurissa sijaitsevan Specialty Minerals Nordicin lopputuote on saostettu kalsiumkarbonaatti (PCC), jota käytetään muun muassa paperi- ja kartonkiteollisuudessa.

Specialty Minerals Nordic valmistaa useita eri tuotteita ja pystyy räätälöimään laadukkaat tuotteensa kunkin asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Yritys pumppaa Äänekosken biotuotetehtaan savupiipusta tulevan savukaasun puhdistimen kautta reaktoreihin, joissa haluttu tuote valmistuu kemiallisen reaktion tuloksena.

Yhteistyö alkoi vuonna 1993, jolloin kalsiumkarbonaattitehdas rakennettiin Äänekoskelle vanhasta sellutehtaasta saatavien synergiaetujen ja raaka-aineen (CO2) saatavuuden takia.

”Tämän yhteistyön ansiosta pystymme valmistamaan saostetusta kalsiumkarbonaatista erilaisia tuotteita asiakkaidemme määrittelyjen mukaisesti. Äänekoskella valmistamme täyte- ja päällysteaineita paperin ja kartongin tuotantoa varten”, sanoo Tommi Aksela, Äänekosken ja Tervakosken PCC-tehdas, Specialty Minerals Nordicin tehtaanjohtaja.

Sivuvirrat tehostamassa Kekkilän kasvualustojen tuotantoa

Kekkilä kompostoi Äänekosken biotuotetehtaan ruskean massan lajittelusta saatavia sivuvirtoja tehostamaan kasvualustojen tuotantoa. Selluntuotannon ruskean massan lajittelusta saatavat sivuvirrat kompostoidaan yhdessä muiden jätejakeiden kanssa maanparannusaineeksi, jota käytetään raaka-aineena Kekkilän kasvualustojen valmistuksessa.

Yhteistyö alkoi vuonna 2016. Metsä Fibre ja Kekkilä kartoittivat sivujakeet ja valitsivat sivuvirrat, joille Kekkilä pystyi tarjoamaan kustannustehokkaan, pitkäaikaisen käsittelyvaihtoehdon.

Kompostointi sopii lähes kaikkien orgaanisten jakeiden käsittelyyn.

”Tutkimme myös muiden potentiaalisten sivuvirtojen käyttöä. On tärkeää löytää kasvualustoihin sopivia vaihtoehtoja”, kertoo Nina Kinnunen, brändi-, viestintä- ja vastuullisuusjohtaja, Kekkilä-BVB.

Tässä artikkelissa

article-katja-konola-manninen.jpg

Katja Konola-Manninen
Metsä Springin tekstiilikuitua valmistavan koetehtaan kehityspäällikkö. Hän vastaa prosessin ja tuotelaadun kehityksestä sekä koeajojen suunnittelusta ja toteutuksesta.

 

article-kaija-pehu-lehtonen.jpg

Kaija Pehu-Lehtonen
Metsä Fibren liiketoiminnan kehitysjohtaja, joka vastaa nykyisten ja uusien tuotteiden sekä teknologian kehittämisestä.

 

article-jarkko-tuominen.jpg

Jarkko Tuominen
Metsä Springin 3D-kuitutuoteprojektista vastaava johtaja. Ennen siirtymistään Metsä Springille hän työskenteli noin 10 vuotta erilaisissa johtotehtävissä Metsä Boardilla.

 

article-veli-pekka-kyllonen.jpg

Veli-Pekka Kyllönen
Metsä Boardin Äänekosken kartonkitehtaan johtaja, jolla on 19 vuoden työkokemus erilaisista tehtävistä Metsä Groupissa.