Maailmantalouden kasvuennusteita on jouduttu vuoden 2022 aikana laskemaan, kun kiihtyvä inflaatio, korkojen nousu ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan ovat nostaneet talouden ylle tummenevia pilviä. Tällä on suoria ja epäsuoria vaikutuksia myös globaaleihin sellumarkkinoihin.
“Sellumarkkinoilla voi lyhyellä aikavälillä esiintyä turbulenssia”, konsulttiyhtiö Brian McClay & Associatesin (BMA) johtaja John Litvay toteaa.
Maailmantalouden kasvuennusteiden laskun myötä BMA on madaltanut arviotaan sellumarkkinoiden kasvusta vuosina 2022 ja 2023. Kysynnän arvioidaan kasvavan vuosittain 1,7 prosentilla.
Myös johtaja Tomi Amberla AFRY Management Consultingista pitää lähiajan näkymiä aiempaa haasteellisempina, sillä inflaatio, hidastuva talouskasvu ja maailmanpoliittinen tilanne voivat vähentää sellun kysyntää.
“Sellun kysyntätilanne vaihtelee vuosittain. Siihen vaikuttaa oleellisesti talouden yleinen kehitys”, hän huomauttaa.
Arvioimme sellun kysynnän kasvavan keskimäärin 2,5 prosentin vuosivauhtia seuraavien 10–20 vuoden aikana.
Vakaata kasvua pitkällä aikavälillä
Sellumarkkinoiden pitkän aikavälin kasvunäkymät eivät ole asiantuntijoiden mukaan kuitenkaan muuttuneet.
“Arvioimme sellun kysynnän kasvavan keskimäärin 2,5 prosentin vuosivauhtia seuraavien 10–20 vuoden aikana”, Litvay sanoo.
AFRY puolestaan arvioi viime vuonna Metsäteollisuus ry:lle tekemässään selvityksessä, että sellun markkina maailmassa kasvaa vuosittain 1–3 prosenttia vuoteen 2035 mennessä. Arvio pitää Amberlan mukaan edelleen paikkansa.
Konsulttiyhtiö Hawkins Wrightin johtaja Oliver Lansdell sanoo, että keskeinen tekijä sellumarkkinoiden kasvussa on pehmo-paperin kasvava kulutus etenkin kehittyvillä markkinoilla. Suurin osa pehmopaperista valmistetaan markkinasellusta.
“Odotamme pehmopaperin kysynnän kasvavan pitkällä aikavälillä 2–3 prosentin vuosivauhtia”, hän arvioi.
Megatrendit tukevat kysynnän kasvua
Pehmopaperin kulutuksen kasvu liittyy oleellisesti kaupungistumisen ja kuluttajien ostovoiman vahvistumisen kaltaisiin megatrendeihin, jotka jatkavat etenemistään erityisesti kehittyvissä talouksissa.
“Globaalit megatrendit tukevat sellun peruskysynnän kasvua, kun pehmopaperituotteiden ohella myös esimerkiksi pakkauskartonkien käyttö lisääntyy. Ne takaavat vakaan pohjan kysynnän kasvulle pitkällä aikavälillä. Toki vuosien välillä on jatkossakin syklisesti eroja“, Amberla toteaa.
Hyvä esimerkki kasvavista tuoteryhmistä ovat pehmopaperista valmistetut hygieniatuotteet, kuten WC-paperi, käsipyyhkeet ja nenäliinat.
Sellusta valmistetun kartongin ja muiden pakkausmateriaalien kysyntä kasvaa puolestaan sitä mukaa, kun kehittyvien talouksien elintaso nousee. Perinteisen torikaupan sijaan yhä useammat kuluttajat ostavat pakattuja elintarvikkeita myymälöistä.
Myös nopeassa kasvussa olevassa verkkokaupassa tarvitaan tuotteiden kuljettamiseen lisää pakkausmateriaaleja.
Kaikkialla maailmassa tapahtuva vihreä siirtymä pois fossiilisista raaka-aineista vauhdittaa sellun kysyntää.
Puukuidusta vaihtoehtoja muoville
Kaikkialla maailmassa tapahtuva vihreä siirtymä pois fossiilisista raaka-aineista vauhdittaa sellun kysyntää, sanoo Lansdell. Vaihtoehtoisten materiaalien tulee olla uusiutuvia ja niiden hiilijalanjäljen mahdollisimman pieni. Esimerkiksi pakkausala etsii muoveja korvaavia ratkaisuja kertakäyttöastioille ja elintarvikepakkauksiin.
“Myös muovipulloille haetaan kuitupohjaisia vaihtoehtoja. Kaikkiin näihin sovelluksiin tarvitaan sekä kierrätyskuitua että ensikuitua. Tulevina vuosina nähdään varmasti lisää puukuituun pohjautuvia innovaatioita”, hän sanoo.
Kehitystä vauhdittaa lainsäädäntö, joka rajoittaa fossiilisista raaka-aineista valmistettujen tuotteiden valmistusta. EU on jo kieltänyt tietyt kertakäyttömuovituotteet, ja moni maa on rajoittanut esimerkiksi muovikassien käyttöä.
Litvay huomauttaa, että sellupohjaisten tekstiilikuitujen merkitys kasvaa globaaleilla tekstiilimarkkinoilla tulevaisuudessa.
“Kestävästi tuotettujen tekstiilikuitujen kysyntä kasvaa, kun öljypohjaisten materiaalien tilalle tarvitaan ympäristöä vähemmän kuormittavia vaihtoehtoja. Muun muassa puuvillan viljelyyn kohdistuu paineita, sillä se kuluttaa runsaasti vettä ja vie tilaa ruuantuotannolta”, hän sanoo.
Myös Lansdell uskoo puukuidusta valmistettujen tekstiilien läpimurtoon tulevina vuosina.
“Suomi kuuluu edelläkävijöihin uusien teknologioiden kehittämisessä. Valmistus on vielä kallista, mutta kustannustaso on laskemassa. Mahdollisuudet ovat valtavat, sillä niin kuluttajat, hallitukset kuin kansalaisjärjestötkin haluavat uusia vaihtoehtoja polyesterille ja puuvillalle.”
Kysyntää kaikille sellulaaduille
Amberla sanoo, että pitkän aikavälin kasvunäkymät ovat valoisat kaikille sellulaaduille.
“Megatrendeillä on positiivinen vaikutus sekä valkaistun että valkaisemattoman havu- ja lehtipuusellun kysyntään”, Amberla sanoo.
Valkaistua havu- ja lehtipuusellua tarvitaan muun muassa pehmopapereihin, pakkausmateriaaleihin ja toimistopapereihin. Valkaisemattoman sellun kysyntää kasvattavat pakkaukset, joita tarvitaan verkkokaupan kuljetuksiin ja elintarvikkeiden pakkaamiseen.
“Kiinan tuontirajoitukset kierrätyspaperille vauhdittavat valkaisemattoman sellun kysyntää. Pakkauskartongin valmistuksessa sitä on silloin korvattava ensikuidulla”, Litvay huomauttaa.
Kasvun painopiste Aasian markkinoilla
Kiinalla on tulevaisuudessa entistä keskeisempi rooli maailman sellumarkkinoilla. Maan osuus markkinasellun kulutuksesta on noussut noin 40 prosenttiin.
“Kiinan jo tällä hetkellä merkittävä paperi- ja kartonkiteollisuus kasvaa tulevina vuosina, vaikkakin hitaammin kuin aiemmin. Kotimaista kuitua ei ole kuitenkaan välttämättä riittävästi tarjolla”, Lansdell sanoo.
Sellun kysyntä kasvaa Kiinan lisäksi muissakin kehittyvissä talouksissa. Esimerkiksi Indonesia, Vietnam ja Intia ovat kaikki eri kehitysvaiheessa olevia maita, joissa keskiluokka kasvaa ja vaurastuu.
Intian paperinvalmistajien yhdistys IPMA arvioi paperin kulutuksen kasvavan maassa 6–7 prosenttia tulevina vuosina.
“Maailman suurimmilla väestönkasvun alueilla puun saatavuus on heikkoa. Markkinasellu on taloudellisin tapa saada raaka-ainetta paikallisille paperitehtaille, sillä esimerkiksi pehmopaperia ei kannata laivata merten takaa”, Amberla sanoo.
Hän huomauttaa, että sellun kysyntää maailmalla lisää myös korkealaatuisen kierrätyskuidun määrän väheneminen, mikä johtuu paino- ja kirjoituspaperin kulutuksen pienenemisestä esimerkiksi Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.
“Saamatta jäänyttä kierrätyspaperia on korvattava ensikuidulla uusien tuotteiden valmistuksessa.”
Volatiliteetti lisääntyy sellumarkkinoilla
Sellun hinnan ennustaminen ei ole koskaan ollut helppoa, mutta Amberlan mukaan siitä on tullut entistä haasteellisempaa lisääntyneen volatiliteetin eli hintaheilahtelun vuoksi. Tähän on vaikuttanut ennen kaikkea Kiinan nousu yhdeksi maailman suurimmista sellun ostajista.
“Kiinan sellumarkkina on lähtökohtaisesti spekulatiivinen. Volatiliteettia lisää entisestään maan oman selluntuotantokapasiteetin kasvu, sillä paikallisten sellutehtaiden tuotantomäärissä on isoja vaihteluja”, Amberla sanoo.
Kun omasta maasta saatavan puuraaka-aineen ja ulkomailta tuotavan hakkeen hinta on alhaalla, tehtaita kannattaa pyörittää täysillä. Kun raaka-aine on kallista, paperintuotantoon käytetään Kiinassa enemmän markkinasellua.
Kansainvälisten sellumarkkinoiden volatiliteettia kasvattavat myös sellun tarjonnassa tapahtuvat muutokset eri puolilla maailmaa. Amberla sanoo, että erilaisista syistä johtuvia tarjontasokkeja on ollut viime aikoina aiempaa enemmän.
Covid-19-pandemia haittasi joidenkin tehtaiden tuotantoa ja toimitusketjuja esimerkiksi Pohjois-Amerikassa. Myös suurten satamien ruuhkat ja ajoittainen konttipula ovat vaikuttaneet sellukuljetuksiin.
Ilmastonmuutoksellakin on jo vaikutuksia sellumarkkinoihin. Esimerkiksi Kanadassa poikkeukselliset sääolot ovat vaikeuttaneet tuotantolaitosten toimintaa, kun tulvat ja rankkasateiden aiheuttamat maanvyörymät katkoivat viime vuonna maantie- ja rautatieyhteyksiä Brittiläisessä Kolumbiassa.
Artikkeli on alun perin julkaistu Fibre-lehden numerossa 2022–2023.
