100-kerroksisen puukerrostalon rakentaminen ei ole teknologiasta, osaamisesta tai edes rahasta kiinni, Michael Green sanoo.
”Ei huippukorkeita puukerrostaloja silti ole pakko rakentaa – kyse on siitä, että valmiudet tähän ovat olemassa. Kun ihmiset sisäistävät, että satakerroksinen puusta rakennettu pilvenpiirtäjä on täysin mahdollinen, kymmenen tai kahdenkymmenen kerroksen rakennukset eivät kuulosta niin hurjilta.”
Paluu puurakentamiseen
Jos ilmastonmuutoksesta halutaan etsiä jotain positiivista, on se tuonut ihmiset lähemmäs luontoa, Green sanoo. Auringon ja fotosynteesin voimalla kasvavat elävät organismit – kasvit, puut, hamppu ja bambu – tarjoavat paitsi ravintoa myös raaka-ainetta asuntojen ja muiden tilojen rakentamiseen.
”Ihmiskunnalla on käytössään kaikki tarvittava osaaminen ja energia, joilla kasvavan väestön ravinto- ja asumistarpeet voidaan täyttää. Osaaminen on yksinkertaisesti otettava käyttöön.”
Parisen sataa vuotta sitten puu oli rakentamisen pääraaka-aine. Teollisen vallankumouksen aikana betoni ja teräs nousivat kisaamaan ykkösasemasta puun kanssa – ajateltiin, että niiden palokestävyys ja vahvuus ylittivät puun vastaavat ominaisuudet.
“Nykyään puuta voidaan tietenkin käsitellä eri tavoin ja tehdä siitä tulenkestävää. Puu sinällään ei syty helposti, kuten kaikki eräretkellä nuotiota sytytelleet tietävät. Tarvitaan tuohta ja muita sytykkeitä.”
Kun puhutaan puusta rakennusmateriaalina, on Greenin mukaan tärkeää tiedostaa, että kyseessä eivät ole tavalliset kakkosneloset.
”Insinööripuutuotteet eli ristiinliimattu massiivipuu ja liimapuu ovat kaiken a ja o. Puu on erittäin joustava materiaali ja siitä saadaan erilaisin liimausratkaisuin lähes mitä tahansa rakenteita.”
Ympäristöystävällisille rakennuksille on kysyntää
Jos satakerroksinen puukerrotalo rakennettaisiin, maan alla pitäisi olla betoninen perusta. Maan pinnalta lähtien rakenne olisi pääosin puuta, ontot pystysuorat pilarit mukaan lukien. Pilareiden sisällä olisi teräskaapeleita, jotka betoniperustaan kiinnitettyinä tukisivat rakennusta ja antaisivat sille riittävän vetojännityksen ja vakauden.
Yksi Michael Green Architecture -yrityksen kuuluisimmista suunnitteluprojekteista on Yhdysvaltain Minneapoliksessa sijaitseva T3, jonka rakenteissa on noin 3 600 kuutiota puuta. Tämä puumäärä, joka koostuu pääosin nauloilla kootusta massiivipuulevystä, varastoi elinkaarensa aikana noin 3 200 tonnia hiiltä.
T3 on kiehtova rakennus myös siksi, että siinä käytetty massiivipuulevy on peräisin vuoristonilurien vahingoittamista puista. Nilurien tartuttamat puut kuolevat, mutta pysyvät käyttökelpoisina useiden vuosien ajan, vaikka niiden markkina-arvo laskeekin. Seitsemänkerroksisessa T3:ssa on yli 1 100 nauloilla koottua 800 x 2 000" -kokoista massiivipuulevyä, joiden yhteispinta-ala on sama kuin yhdeksällä jääkiekkokaukalolla.
Green on puhunut puurakentamisen puolesta jo yli vuosikymmenen ajan ja nyt tuloksia alkaa vihdoinkin näkyä. Kun maailman väestö jatkaa kasvuaan, ympäristöystävällisille rakennuksille ja kodeille on selkeä kysyntä. Tästä huolimatta puun käyttö rakentamisessa on yleistynyt verkkaisesti.
“Rakennuttajat ja arkkitehdit tarvitsevat kannustimia, jotka houkuttelevat heitä käyttämään puuta projekteissaan. Tällä hetkellä ongelmana on se, että perinteiset työskentelytavat ja materiaalit tarjoavat paremman tuoton projektia kohden. Jos kaupungit ja kunnat tarjoaisivat puurakennuttajille verohelpotuksia tai lisärakennusoikeuksia, puun käyttö olisi houkuttelevampaa.”
Artikkeli on alun perin julkaistu Timber-lehden numerossa 2022–2023.
