ESL Shippingin toimitusjohtaja Matti-Mikael Koskinen seuraa aitiopaikalta kansainvälisen meriliikenteen kehitystä, sillä hänen johtamansa varustamo kuuluu Itämeren johtaviin kuivia irtolasteja kuljettaviin yhtiöihin.
Varustamoalalla kaksi vuosikymmentä toiminut konkari kertoo, että yksi trendi nousee alalla ylitse muiden. Etenkin Pohjois-Euroopassa kiinnostus ympäristöystävällisiä ja mahdollisimman vähähiilisiä merikuljetuksia kohtaan on voimakkaassa kasvussa.
“Haluamme kuulua vastuullisen merenkulun edelläkävijöihin ja aiomme vähentää päästöjä 50 prosenttia kuljetusyksikköä kohden vuoteen 2030 mennessä. Kokonaan hiilineutraali operointi on tavoitteena vuoteen 2050 mennessä”, hän sanoo.
Yhteinen visio päästöjen vähentämisestä
Koskinen korostaa, että merikuljetusten päästöjen vähentäminen edellyttää tiivistä ja pitkäjänteistä yhteistyötä asiakkaiden kanssa.
Hyvä esimerkki on ESL Shippingin ja Metsä Groupin vuosia jatkunut kumppanuus, jossa varustamo kuljettaa sellua, sahatavaraa ja muita puutuotteita Euroopan satamiin sekä raakapuuta Metsä Groupin tuotantolaitoksille.
“Molemmilla yhtiöillä on selkeä visio ympäristövaikutusten vähentämisestä. Päästöjen leikkaaminen vaatii meiltä investointeja entistä ympäristöystävällisempään laivastoon. Se taas edellyttää kumppania, joka sitoutuu pitkäaikaiseen yhteistyöhön.”
Kokoluokkansa tehokkaimmat alukset
ESL Shippingin ruotsalainen tytäryhtiö AtoB@C Shipping on tehnyt tilauksen seitsemästä uudesta aluksesta, joiden kasvihuonekaasupäästöt ovat nykyisiin aluksiin verrattuna lähes 50 prosenttia pienemmät kuljetettua rahtiyksikköä kohti.
Vuosina 2023–2024 käyttöön tulevat Green Coaster -laivat ovat energiatehokkaita sähköhybridialuksia, joiden akustot ja maasähköratkaisut mahdollistavat täysin päästöttömät ja meluttomat satamakäynnit. Alukset voivat myös saapua ja lähteä satamasta pelkällä sähkövoimalla.
Alukset ovat kokoluokassaan maailman tehokkaimmat. Niiden kantavuus on 5 350 tonnia, pituus 90 metriä, leveys 16 metriä ja syväys 6 metriä.
“Energiatehokkuuden ohella laivat on suunniteltu niin, että niillä pystytään kuljettamaan entistä suurempia lastimääriä”, Koskinen kertoo.
Hänen mukaansa esimerkiksi sellun kuljetukset tehostuvat, sillä alusten lastiruumatilavuus suhteessa kantavuuteen on merkittävästi vanhempia aluksia suurempi. Näin myös korkeampia sellupaaliyksiköitä lastattaessa saadaan aluksen koko lastinkantokyky hyödynnettyä.
Energiatehokkuus mukana suunnittelussa
Laivatilauksen kokonaisarvo on noin 70 miljoonaa euroa. Koskinen sanoo, että sitä voidaan tulevaisuudessa laajentaa useilla optiolaivoilla.
“Investointi vahvistaa ESL Shippingin kilpailukykyä ja tulevaa kasvua teollisuuden kumppanina. Varaudumme uusilla aluksilla myös Metsä Fibren tuotantovolyymien kasvuun Rauman uuden sahan ja ensi vuonna valmistuvan Kemin biotuotetehtaan myötä.”
ESL Shippingin uusien alusten jääluokka on 1A, mikä tarkoittaa niiden pystyvän kulkemaan vaikeissakin jääolosuhteissa jäänmurtajan avustamana. Se on pohjoisilla vesillä välttämätöntä kuljetusten ja huoltovarmuuden varmistamiseksi.
“Uusien alusten suunnittelussa haasteellisinta on, että korkean jääluokituksen ohella niiden on oltava mahdollisimman energiatehokkaita.”
Hyvä suunnittelu säästää kustannuksia
Tiivis kumppanuus Metsä Groupin kanssa mahdollistaa logistiikan kokonaissuunnittelun yhdessä. Vienti- ja tuontikuljetuksia yhdistämällä säästetään aikaa, energiaa ja molempien yhtiöiden kustannuksia.
Päivittäisten kiireiden lomassa varustamojohtaja seuraa tarkasti merenkulkuun liittyvän teknologian kehitystä. Kuljetusten hiilineutraaliuden saavuttaminen tulevaisuudessa edellyttää, että nykyiset dieselpolttoaineet pystytään korvaamaan ei-fossiilisilla polttoaineilla.
Koskisen mukaan merenkulun päästöjen vähentäminen vaatii uusiutuvien polttoaineiden tuotantoa teollisessa mittakaavassa. Tällä hetkellä niiden saatavuus on vielä hyvin rajoitettua.
“Yksi ratkaisu voi olla metsäteollisuuden sivuvirroista saatavat biopolttoaineet.”
Muihin kuljetusmuotoihin verrattuna merikuljetukset ovat jo ennestään ympäristöystävällinen vaihtoehto, kun päästöt suhteutetaan kuljetettuihin rahtimääriin. Kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n mukaan rahtilaivan hiilidioksidipäästöt ovat tonnikilometriä kohden 7,9 grammaa, kun rekan päästöt ovat vastaavasti 80 grammaa ja lentorahdin 435 grammaa.
Jatkuva parantaminen on asia, joka motivoi Koskista myös omassa työssään.
“Haluan toimia niin, että kehitymme koko ajan asiakkaan mukana ja luomme uutta yhdessä.”
Artikkeli on alun perin julkaistu Fibre-lehden numerossa 2022–2023.