Metsä Fibren Rauman mäntysahalla sahaustiimin operaattori Arbo Lauri seuraa, kun massiiviset tukit siirtyvät hihnalla kuorimosta sahalinjalle. Sahausvuorossa olevat tukit ovat sahan tähän asti suurimmat – halkaisijaltaan jopa 330 millimetriä.
”Tällaisen tukin sydänpuusta saadaan parhaimmillaan neljä huippulaatuista lankkua. Ja pintapuusta lisäksi kapeampia sivulautoja”, Lauri kertoo.
Jo tukkien vastaanotossa rungot tutkitaan läpikotaisin konenäön ja tekoälyn avulla. Röntgenkuva antaa silmänräpäyksessä tiedon rungon sisälaadusta, kuten oksikkuudesta ja sydänpuuosuudesta.
Koko tukki käytetään hyväksi. Sahalla syntyvä hake hyödynnetään sellun raaka-aineena samalla tontilla sijaitsevalla sellutehtaalla. Kuori ja sahauksessa syntyvä puru käytetään energiatuotantoon.
Jopa 250 metriä minuutissa
Laurin sahaustiimin vastuualue ulottuu sahansyötöstä kuorimoon ja sahalinjalle. Työvuorossa on kerralla kaksi operaattoria. Vuoron aikana sahaustiimiläiset valvovat vastuualuettaan muiden tiimien operaattoreiden kanssa sahan yhdestä, yhteisestä keskusvalvomosta käsin ja tekevät valvomotyön ohella kenttäkierroksia.
Sahalinjalla Rauman edelläkävijärooli konkretisoituu. Linjan alussa tukki käännetään parhaaseen mahdolliseen sahausasentoon. Käytössä oleva dx- eli esisahaus on täällä otettu käyttöön ensimmäisenä maailmassa.
”Siinä tukille suoritetaan esileikkuu ennen varsinaista kappaleiden irtisahausta. Tämä mahdollistaa ensiluokkaisen pinnanlaadun, mittatarkkuuden ja suuren sahausnopeuden kaikissa tukkiluokissa.”
Sahalinjan nopeutta optimoidaan esimerkiksi sahattavan tukin paksuuden mukaan. Tavoitteena on yltää jopa 250 metriin minuutissa. Tavanomaisiin sahoihin verrattuna vauhti on kolminkertainen.
Tehokkuus ja vauhti innostavat Lauria.
”On hienoa katsoa, kun sahalinja on kovassa vauhdissa ja kaikki toimii. Se vaatii, että taustalla tehdään koko ajan hienosäätöä”, hän sanoo.
”Niin hyvää sahatavaraa pitää tehdä, että sitä itsekin ostaisi.”
Operaattorit valvovat laatua läpi koko prosessin
Laurin ura Metsä Fibrellä alkoi Kyrön sahalla vuonna 2006. Raumalle hän haki ensimmäisten joukossa.
Laurilla on taskussaan sekä saha-alan ammatti- että erikoisammattitutkinnot. Rauman sahalla operaattoreilta edellytetään jatkuvaa halua uuden oppimiseen. Oman vaatimuksensa asettaa kolmivuorotyö. Saha käy kolmessa vuorossa seitsemän päivää viikossa – uutta tämäkin suomalaisen sahateollisuuden perinteisiin käytäntöihin verrattuna.
Automatiikan ansiosta operaattorit voivat käyttää entistä enemmän aikaa laadunvarmistukseen. Viime kädessä operaattoreiden kokemus ja aistinvarainen laadunvalvonta takaavat, että Rauman sahalta maailmalle lähtevä sahatavara on juuri sitä, mitä asiakas on tilannut.
”Meille laatu tarkoittaa säännöllisiä mittauksia. Myös visuaalinen tarkastus operaattorin omin silmin on tarpeen. Tämä koskee niin sahausjäljen laatua kuin koneita, sillä huonokuntoinen terä jättää helposti ruman jäljen puun pintaan.”
Operaattorit hoitavat teränvaihdot sahalla yhteistyönä. Kumppani LSAB huoltaa ja teroittaa terät uudelleen käyttökuntoon.
Operaattoreille sahatavaran ensiluokkainen laatu on tärkeää. Kyse on ammattiylpeydestä.
”Niin hyvää sahatavaraa pitää tehdä, että sitä itsekin ostaisi”, Lauri toteaa.
Koulutuksilla syvä- ja moniosaamista
Tuorelajittelun kahdella pitkällä lajittelulinjalla vastasahatut tuotteet etenevät hyvässä järjestyksessä lajittelurobottien ja konenäön valvonnassa. Linjastolla liikkuvia kappaleita tutkii myös lajittelutiimin operaattori Pekka Lappalainen.
Lappalainen on aiemmalta koulutukseltaan sähköasentaja. Rauman sahalle siirtymisen yhteydessä hän suoritti saha-alan ammattitutkinnon, mikä lisäsi tietämystä sahauksen lisäksi kunnossapidosta ja sahalla käytettävästä teknologiasta.
Uudenlaisen teknologian ymmärtäminen ja sen hyödyntäminen vaativat runsaasti uuden oppimista. Metsä Fibre onkin satsannut operaattoreiden koulutukseen ja perehdytykseen. Koulutusjaksoon kuului myös työharjoittelu eri sahoilla. Nämä yhdessä mahdollistavat operaattoreiden syväosaamisen. Operaattoreilta edellytetään myös koko sahausprosessin ymmärrystä, sillä Raumalla tavoitteena on operaattorityön malli, jossa operaattorit hallitsevat useiden tiimien tehtäviä.
Lappalaisen kaltaisia moniosaajia on myös rekrytoinnissa etsitty Rauman sahalle tarkoituksella. Monipuolisesti kokenut operaattoritiimi pystyy yhdessä ratkomaan haasteita parhaalla mahdollisella tavalla.
Juuri ongelmanratkaisu on Lappalaiselle operaattorin työssä mieluisinta. Sähköasentajataustasta on hyötyä, jos on tarpeen selvittää vaikkapa laitevian syytä.
”On palkitsevaa, kun osaa ratkaista vikatilanteen tai ongelman, esimerkiksi säätää trimmerin kalibrointia”, hän sanoo.
Lajittelulinjalla laatu on millistä kiinni
”Laadunvarmistus on meidän tiimimme tärkein tehtävä. Tuotteet, jotka eivät täytä vaatimuksia, pitää saada prosessista pois mahdollisimman aikaisessa vaiheessa”, Lappalainen kertoo.
Tuorelajittelussa sahatavara lajitellaan dimensioiden mukaan. Automaation ansiosta lajittelu on nopeaa ja tehokasta. Lajittelutiimin operaattoreiden tehtävänä on aika ajoin tarkistaa mittoja käsin, joten työntö- ja rullamitat ovat koko ajan käden ulottuvilla.
”Linjastolla on tarkat kamerat, mutta myös operaattorin on puututtava tarvittaessa prosessiin, jos tilanne sitä vaatii. Laudoissa ei myöskään saa olla sahausvirheitä eli terän jälkiä, eikä niistä saa puuttua paloja. Lopputuotteissa höyläysraja on yksi milli, joten tarkkana pitää olla.”
Tuorelajiteltu sahatavara siirtyy rimoittamoon ja kuivaukseen, ja tämän jälkeen kuivalajitteluun, jossa niin ikään varmistetaan sahatavaran laatu. Alan uusin teknologia mahdollistaa laatudatan keräämisen läpi koko prosessin.
Tavoitteena täydelliset rimakuormat
Rimoittamossa sahatavara pinotaan kuivaamista varten korkeiksi kuormiksi. Kone sujauttaa kappaleiden väleihin kapeat rimat, joiden mitta on tarkkaan määritelty. Rimat varmistavat, että ilma kiertää kuivattavan sahatavarapinon läpi mahdollisimman tasaisesti.
”Rimakuormien täytyy olla täydellisiä, jotta kuivaus onnistuu halutulla tavalla. Erikokoisten kappaleiden rimoittaminen on haastavaa”, sanoo rimoittamo- ja kuivaustiimissä työskentelevä operaattori Riku Tamminen.
”Rauman sahalla rimoittamo on yhdistetty kuivaamoon. Näin myös meidän tiimimme vastuualue kattaa molemmat vaiheet, ja pystymme itse vaikuttamaan kuivaukseen jo rimoittamossa. Se on innostavaa, vaihtelu pitää mielenkiinnon yllä”, hän jatkaa.
Tarkka kuivaus viimeistelee sahatavaran laadun
Kuivaamossa lattiasta kattoon asti ulottuvat rimakuormat muodostavat halliin jylhiä kujia. Kokoa rakennuksella riittää, sillä sen pinta-ala on noin kaksi hehtaaria. Hallien sisällä on yhdeksän jatkuvatoimista kanavakuivaamoa ja 26 kamarikuivaamoa. Kuivausprosessissa tarvittava lämpö saadaan samassa integraatissa toimivalta sellutehtaalta.
Tarkka kuivaus viimeistelee sahatavaran laadun. Se vaatii aikaa, sillä liian nopeasti kuivatut kappaleet saattavat halkeilla. Kuivaus määritellään kuivauskaavoilla, joiden mukaan kuivausilman lämpötilaa ja suhteellista kosteutta säädetään. Kosteusprosentit vaihtelevat laivauskuivatun sahatavaran noin 17 prosentista erikoiskuivan 10 prosenttiin.
Kuivaus suunnitellaan aina halutun lopputuotteen mukaan. Asiakkaiden on voitava luottaa siihen, että Rauman sahalla tuotetusta sahatavarasta valmistetut ovet ja ikkunat säilyttävät muotonsa vaativissa ilmasto-olosuhteissa.
”Puusepänteollisuudessa haluttu kosteusprosentti on avainasia. Satsaamme laatuun. Siinä näkyy meidän kädenjälkemme”, Tamminen sanoo.
Rauman sahan yhden keskusvalvomon malli on ensimmäinen koko sahateollisuuden historiassa.
Automaattilastaus on uutta sahateollisuudessa
Laatulajiteltu sahatavara on valmis pakattavaksi. Vanteistuspuristin tasaa sahatavaranippujen päät ja kiinnittää niput vantein. Seuraava kone pujottaa paketin ylle suojahupun.
Paketointitiimissä työskentelee operaattori Jari Trygg. Hänen tiiminsä vastuulla on tarkistaa, että sahatavaran dimensiot ovat oikein, ja pakettien ulkoasu kunnossa.
Sahatavaraniput etenevät kuljetinlinjoilla automaattisesti aina hallin päätyovella odottavaan rekkaan asti. Automatiikan ansiosta operaattorit voivat keskittyä sahatavarapakettien laadun varmistamiseen ja lastauksen valvomiseen. Pakettien liikutteluun ei tarvita trukkeja, mikä parantaa työturvallisuutta.
Automaattilastauksen ohjaus kytkeytyy sahan ohjausjärjestelmään, joten lastausta voi seurata keskusvalvomosta. Järjestelmä mahdollistaa myös rahtikirjojen lähettämisen automaattisesti niin asiakkaalle, satamaan, kuljetusliikkeelle kuin lastausjärjestelmän toimittajalle.
Yhteishenki saa kehuja
Tryggin ja muun paketointitiimin tehtävänä on varmistaa, että paketit lähtevät sahalta yhtä jouhevasti kuin ne on valmistettukin. Erikoisvarustellut rekat noutavat paketteja sahalta kolmessa vuorossa.
”Sahalla ei ole valmiin sahatavaran varastoa. Pakatut tuotteet kuljetetaan saman tien muutaman kilometrin päässä sijaitsevaan Rauman satamaan”, Trygg kertoo.
Ennen Rauman sahalle siirtymistään Trygg työskenteli paperitehtaalla 37 vuotta. Saha-ala on hänelle verrattain uusi, mutta pitkä työura tuo mukanaan rauhallisuutta ja varmuutta.
Kuten muutkin operaattorit, Trygg kehuu sahan yhteishenkeä. Keskusvalvomossa operaattorit auttavat toisiaan ja oppivat toisiltaan. Kaikkia yhdistää yhteinen päämäärä: pitää huolta siitä, että Rauman sahalta lähtee maailmalle vain ensiluokkaista sahatavaraa.
Artikkeli on alun perin julkaistu Timber-lehden numerossa 2023.