Metsä Groupin resurssitehokkuusajattelun ytimessä on tavoite hyödyntää kaikki tuotannon sivuvirrat sataprosenttisesti joko materiaaleina tai energiana. Resurssitehokkuudessa otettiin jälleen uusi askel, kun konsernin innovaatioyhtiö Metsä Springin sijoituskohteisiin kuuluva Montinutra Oy ilmoitti, että se aloittaa uuden tuotantolaitoksen hankesuunnittelun Metsä Fibren Vilppulan sahan yhteyteen.
Hankesuunnittelun aloittamisen sinetöi seitsemän miljoonan euron rahoituspäätös, jonka Montinutra sai Business Finlandilta tammikuussa 2023. Business Finland on suomalainen liike-elämän toimija, joka tarjoaa yrityksille kansainvälistymis- ja rahoituspalveluita.
Suunnitellun tuotantolaitoksen investointikustannusten arvioidaan olevan noin 20 miljoonaa euroa. Montinutran toimitusjohtaja Jaakko Pajusen mukaan Business Finlandin rahoituspäätös on julkiselta sektorilta iso kädenojennus, ja voimakas kannanotto kiertotalouden puolesta.
”Tehdashankkeet ovat mittavia investointeja. Business Finlandin tarjoama rahoitus madaltaa muiden investoijien kynnystä rahoittaa hanketta, ja tätä kautta edesauttaa merkittävästi hankkeen toteutumista”, hän sanoo.
Tulevaisuuden biokemikaaleja kehittämässä
Vilppulan sahan yhteyteen suunniteltu tuotantolaitos käyttäisi pääraaka-aineenaan sahan sivuvirtana syntyvää kuusipurua, jota hyödynnetään nykyisin pääasiallisesti bioenergian tuotannossa. Tuotantoprosessi perustuu kuumavesiuuttoon, jossa raaka-ainetta käsitellään korkeassa paineessa ja lämpötilassa. Jätteetön prosessi hyödyntää suljettua vesikiertoa sekä energian talteenottoa.
”Metsäteollisuudessa on perinteisesti keskitytty selluloosakuituun. Puun muut osat, joista yli puolet on hemiselluloosaa ja ligniiniä, ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Näistä kehitämme tulevaisuuden biokemikaaleja”, Pajunen sanoo.
Vilppulan tuotantolaitos kykenee ensimmäisessä vaiheessaan jalostamaan vuositasolla 10 000 tonnia sahanpurua. Pajunen kertoo, että Montinutralla on valmius kasvattaa tuotantovolyymeja myöhemmin kaksin- tai kolminkertaisiksi.
”Skaalautuvuuden kannalta on keskeistä, että meillä on Metsä Groupin kaltainen teollinen kumppani, joka pystyy varmistamaan arvoketjumme ensimmäisen osan. Se, että meidän ei tarvitse itse rakentaa raaka-aineverkostoa, nopeuttaa skaalautuvuuttamme merkittävästi.”
Fossiilittomuus luo arvolupauksen pohjan
Biokemikaalit, joita Vilppulan tuotantolaitoksen on määrä valmistumisensa jälkeen tuottaa, Pajunen jakaa neljään luokkaan: sokereihin, ligniineihin, kuitutuotteisiin ja pölynsidontatuotteisiin. Tuotteet Montinutra lanseeraa Boreal Bioproducts® -brändin alla.
”Kyse on täysin uusista biokemikaaleista, joten olemme tietoisesti pitäneet kehitysportfoliomme laajana”, Pajunen kertoo.
Montinutran arvolupaus rakentuu vahvasti fossiilittomuuden, kiertotalouden ja kestävyyden varaan. Tuotteilla voidaan teknokemiassa korvata fossiilisia polymeerejä, mikä pienentää tuotteen hiilijalanjälkeä. Raaka-aineena käytetään teollisuuden sivuvirtoja, joten tuotanto ei kilpaile ruuantuotannon pinta-alan kanssa. Kestävyyden näkökulmasta tärkeää on myös se, että raaka-aineen alkuperä voidaan aukottomasti jäljittää.
”Fossiilittomuus luo arvolupauksellemme pohjan, mutta sen lisäksi tuotteiltamme vaaditaan erinomaista teknistä suorituskykyä. Pelkkä biopohjaisuus ei riitä, vaan meidän on yllettävä samalle tasolle kilpailevien tuotteiden kanssa.”
Montinutran arvolupaus rakentuu vahvasti fossiilittomuuden, kiertotalouden ja kestävyyden varaan.
Metsä Spring yksi pääomasijoittajista
Metsä Groupin innovaatioyhtiö Metsä Springin tavoitteena on kehittää uutta liiketoimintaa puupohjaisiin arvoketjuihin liittyen. Tavoite pitää sisällään niin sijoitukset lupaaviin startup-yrityksiin maailmanlaajuisesti, kuin omien pilotti- ja demoprojektien edistämisen.
”Metsä Springin tehtävänä on tukea Metsä Groupin liiketoimintaekosysteemin kasvua. Olemme puupohjaisen biokiertotalouden strateginen sijoittaja ja innovoinnin edistäjä”, Metsä Groupin konsernitason tutkimus- ja kehitystoiminnan johtaja Katariina Kemppainen sanoo.
Vuoden 2023 alussa Metsä Springillä oli yhteensä neljä salkkuyhtiötä. Yhteistyö Montinutran kanssa alkoi kaksi vuotta aiemmin, jolloin Metsä Spring teki Montinutraan pääomasijoituksen.
”Olimme seuranneet Montinutraa jo pidempään, ja kun yhtiö ryhtyi tavoittelemaan hemiselluloosasta isomman volyymin tuotteita, hetki oli oikea yhteistyön syventämiselle”, Kemppainen sanoo.
Runsaasti erilaisia käyttökohteita
Kemppaisen mukaan kiinnostus fossiilisia raaka-aineita korvaaviin biopohjaisiin tuotteisiin kasvaa vahvasti eri teollisuudenaloilla.
”Juuri nyt olisi hyvin tärkeää löytää fossiilisille raaka-aineille biopohjaisia vaihtoehtoja, ja selvitystyötä asian eteen tehdään laajalti.”
Montinutran Boreal Bioproducts® -tuotteiden stabiloivat ja emulgoivat ominaisuudet soveltuvat Kemppaisen mukaan esimerkiksi erilaisten pinnoitteiden tai päällysteiden valmistukseen. Sovelluskohteita on runsaasti myös kosmetiikkateollisuuden emulsioissa.
Tuotannon skaalautuvuuteen liittyvä teknologiariski on Kemppaisen mukaan Montinutran kohdalla maltillinen.
”Usein juuri teknologiariski on startup-yrityksissä iso kysymys, mutta Montinutra on tehnyt paljon pilotointia ja onnistunut välttämään skaalaukseen liittyvät sudenkuopat. Voi sanoa, että teknologiariski on heidän kohdallaan jopa pienehkö.”
Tavoitteena volyymibisnes
Sahanpurun jatkojalostaminen on Kemppaisen mukaan hyvä esimerkki puun resurssitehokkaasta käytöstä, jossa tuotannon sivuvirtoja hyödynnetään erilaisten biotuotteiden valmistukseen.
”Prosessissa jäljelle jäävä sahanpurujae on edelleen tärkeä bioenergian raaka-aine, ja tukee Metsä Groupin tavoitetta irtaantua fossiilisten polttoaineiden käytöstä.”
Kemppainen ei näe estettä sille, etteikö Montinutra voisi lähivuosina kasvaa startupista merkittäväksi toimijaksi.
”Totta kai toivomme, että Montinutrasta kehittyy volyymibisnes, jonka tuotanto ei rajoitu Vilppulaan. Kasvu voi tulla muustakin raaka-aineesta, kuten kuoresta.”
”Uuden biotuotteen kaupallistaminen on aina haastava prosessi, jossa vaaditaan monen alan osaamista ja kärsivällisyyttä. Montinutralla on kuitenkin aina ollut erittäin pätevä tiimi.”
Artikkeli on alun perin julkaistu Timber-lehden numerossa 2023.