Ensimmäinen vahvuus: pohjoinen puu
Puutavara-auto kaartaa Metsä Fibren Rengon sahan pihaan ja pysähtyy jarrut suhahtaen odottamaan, että kuormaajan kuljettaja purkaa tukit sen kyydistä sahan lajitteluun. Kanta-Hämeessä sijaitseva Rengon saha on toinen Metsä Fibren kuusisahoista. Se tuottaa sahatavaraa useille teollisuudenaloille, sisä- ja ulkoverhouksiin, huonekaluihin, rakentamiseen ja puusepäntuotteisiin.
Pohjoisista puulajeista – kuusesta ja männystä – valmistettu suomalainen sahatavara tunnetaan maailmalla erinomaisesta laadustaan ja ainutlaatuisista ominaisuuksistaan. Ne ovat yhdistelmä puun luontaisia ominaisuuksia ja suomalaista metsänhoidon osaamista.
Jos tukin sahauspintaa katsoo riittävän läheltä, erottaa pintaa kirjovat renkaat. Jokainen millinohut vuosilusto on syntynyt yhden vuoden kasvun tuloksena. Hitaasta kasvusta ja tiheäsyisyydestä muodostuvat tiheys- ja lujuusominaisuudet, joita jatkojalostajat arvostavat, ja jotka toistuvat samanlaisina rungosta toiseen.
”Pohjoisen kuusen vahvuus on sen tasalaatuisuus. Jos kuusesta jalostaa sata pakettia sahatavaraa, kaikki paketit ovat yhtä korkealaatuisia”, Rengon sahan sahanjohtaja Jussi Lehtosalo sanoo.
Männyllä hitaan kasvun myötä rungon ydinosaan muodostuu sydänpuuta, johon kehittyvät uuteaineet toimivat luonnollisina puunsuoja-aineina. Esimerkiksi ovissa ja ikkunankarmeissa männyn sydänpuu altistuu vaihtuville sääolosuhteille, mutta kestää silti jopa satoja vuosia.
Pohjoinen puu kasvaa tukkipuun mittoihin keskimäärin 80 vuodessa. Oikein ajoitetulla taimikonhoidolla ja harvennuksilla varmistetaan, että kasvu keskittyy laadultaan parhaimpiin runkoihin.
Toinen vahvuus: resurssitehokkuus
Metsä Fibren Vilppulan sahan noin 100 metriä pitkällä sahauslinjalla jokainen tukki optimoidaan. Sitten tukit kuoritaan, niiden pinnat haketetaan pelkkahakkurilla, ja tukit sahataan pelkoiksi, pintalaudoiksi ja lopulta sydänpuulankuiksi. Euroopan suurimpiin kuuluva yksilinjainen, moderni kuusisaha tuottaa vuosittain noin 530 000 kuutiota sahatavaraa.
Yhden tukin tilavuudesta keskimäärin noin puolet voidaan käyttää sahatavaraksi. Loppu on haketta, purua ja kuorta. Tukki on arvokas raaka-aine, eikä siitä sen vuoksi heitetä hukkaan tikkuakaan.
”Sahauksessa syntyvä hake jalostetaan selluksi lähinnä Metsä Fibren Äänekosken biotuotetehtaalla. Puru myydään valtionyhtiö Neovalle, joka jalostaa siitä puupellettejä voimalaitosten ja kiinteistöjen lämmöntuotantoon. Kuoren jalostamme bioenergiaksi ja hyödynnämme omassa kuivaamossamme”, Vilppulan sahan sahanjohtaja Tomi Saine kertoo.
Sahauksessa ja muussa metsäteollisuudessa syntyvillä sivujakeilla tuotettiin Suomessa 112 terawattituntia energiaa vuonna 2021. Se on enemmän kuin fossiilisilla öljyllä ja hiilellä yhteensä.*
Energiantuotanto on kuitenkin vain yksi tapa hyödyntää sivuvirtoja. Puun kuorta voidaan esimerkiksi käyttää maisemoinnissa tai kompostimullan tuotannossa. Energiantuotannossa syntyvä tuhka puolestaan soveltuu metsän lannoitukseen. Se sisältää kasvavan puuston tarvitsemia ravinteita oikeassa suhteessa, ja vapauttaa niitä pitkäkestoisesti puuston käyttöön.
Jos resurssitehokkuuden polkuja seuraa pidemmälle, pohjoisen puun sivuvirtoja voi löytää yllättävistäkin paikoista. Vaikkapa parfyymeista, joiden yksi raaka-aine on selluprosessissa syntyvä raakatärpätti.
Kolmas vahvuus: teknologia
Metsä Fibren Rauman sahan sahalinjalla prosessia tekee mieli tarkkailla silmä kovana. Jos räpäytät silmää väärällä hetkellä, tukki ehtii jo sujahtaa ohitsesi.
”Mäntytukki muuttuu valmiiksi sahatuotteiksi reilussa sekunnissa”, Metsä Groupin palveluksessa vuodesta 2010 työskennellyt ja Rauman sahan sahanjohtajana kesäkuun 2023 alussa aloittava Johanna Harjula kertoo.
Vuoden 2022 syyskuussa jatkuvaan tuotantoon siirtynyt Rauman saha on rakennettu vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin. Sahan tuotanto suuntautuu vaativiin loppukäyttökohteisiin, kuten ikkuna- ja oviteollisuuteen, komponenttien valmistukseen ja puusepänteollisuuteen.
Konenäköä, robotteja ja automatiikkaa hyödynnetään läpi prosessin, ja koko orkesteria johdetaan erikoiskameroiden avulla keskusvalvomosta käsin
”Keskusvalvomotyöskentely vapauttaa operaattoreiden työaikaa laadunvarmistukseen ja käyttäjäkunnossapitoon, mikä on tärkeä osa sahan toimintamallia”, Harjula sanoo.
Teknologialla mitattuna Rauman saha on edelläkävijä ja suunnannäyttäjä, jonka kehitystyöstä hyötyy koko sahateollisuus. Laadukasta sahatavaraa syntyy toki perinteisemmilläkin laitteilla.
Palataan hetkeksi Renkoon, jossa kuusisahatavaraa valmistetaan vannesaha-pelkkahakkuri-jakosahalinjalla. Raumaan verrattuna sahalinja on hitaampi, mutta etenkin siellä valmistettavissa leveissä laudoissa ensiluokkainen laatu ja korkea, parhaimmillaan 90 prosentin käyttöaste hakevat vertaistaan.
”Rengossa toteutuu Metsä Fibren näkemys teollisesta tehokkuudesta”, sahanjohtaja Lehtosalo sanoo.
Metsä Fibre kehittää sahaliiketoimintansa tehokkuutta kokonaisuutena. Askelmerkit työhön tarjoaa elinkaarisuunnitelma, joka tehdään jokaiselle tuotantolaitokselle erikseen.
Rauman saha on maailman modernein sahalaitos, jonka kehitystyöstä hyötyy koko sahateollisuus.
Neljäs vahvuus: logistiikka
Metsä Fibren Lappeenrannan sahalla jälleen uusi nippu sahatavaraa siirtyy kuivaamosta tasaamoon. Seuraavaksi se laatulajitellaan, tasataan päistään ja pakataan. Näin Metsän logolla varustettu paketti on valmis maailmalle.
Lappeenrannan saha on mäntysaha, jonka tiheäsyistä sydäntavaraa käytetään muun muassa ikkuna- ja oviteollisuudessa, hirsitalo- ja puusepänteollisuudessa sekä korkealaatuisissa liimapuuratkaisuissa.
”Tuotteistamme 70 prosenttia menee vientiin. Päämarkkina-alueitamme ovat Eurooppa, Lähi-Itä, Pohjois-Afrikka ja Kaukoitä”, Lappeenrannan sahan sahanjohtaja Anssi Meuronen kertoo.
Asiakkaan toiminnan kannalta on tärkeää, että tilattu sahatavara toimitetaan silloin, kun on luvattu. Kumppaniverkostonsa avulla Metsä Fibre kykenee optimoimaan reitit tehokkaasti ja volyymiensa ansiosta kilpailuttamaan ne asiakasta hyödyttävällä tavalla.
Meriliikenteeseen liittyvät operatiiviset toiminnot on keskitetty Metsä Groupin palvelukeskukseen, joka räätälöi kuljetukset ja välittää asiakkaalle tietoa niiden etenemisestä.
Logistiikan kehittäminen on tärkeää myös ympäristön kannalta. Kuljetusketjujen, lastauksien ja reittien optimointi tukee Metsä Fibreä sen tavoitteessa pienentää kuljetustensa hiilijalanjälkeä.
Lappeenrannan sahalta vientitoimitukset lähtevät joko Haminan, Kotkan Mussalon tai Kaskisten sataman kautta. Kaukaisimmat toimitukset suuntautuvat Japaniin. Ne saapuvat perille kuudessa viikossa.
Lappeenrannan sahan työturvallisuuden suorituskyky on huippuluokkaa.
Viides vahvuus: ihmiset
Satakunnan maakunnan luoteiskulmassa, Selkämeren rannalla sijaitseva Merikarvia on pieni paikkakunta. Noin 3 000 asukkaan kunnan elinkeinorakenne on kuitenkin monipuolinen. Metalli- ja muovituotteiden valmistuksen lisäksi moni saa elantonsa maataloudesta tai kalastuksesta.
Kunnan suurin yksityinen työnantaja on Metsä Fibre, jonka mäntysahalla työskentelee 74 puunjalostuksen ammattilaista.
Suomessa sahateollisuus on perinteisesti kehittynyt kauas kasvukeskuksista, metsien ja vesireittien läheisyyteen. Monella paikkakunnalla saha on sydän, jonka ympärille asutus on rakentunut, ja joka omalla toiminnallaan on luonut ympärilleen uutta liiketoimintaa.
”Sahapaikkakunnilla jokaisen tuttavapiiriin kuuluu ainakin yksi tai useampi sahalla työskentelevä, ja työurat sahoilla muodostuvat usein pitkiksi. Meillä Merikarvialla palkittiin viime vuonna henkilö, jonka työsuhde oli kestänyt 45 vuotta”, Merikarvian sahan sahanjohtaja Mikko Lintula kertoo.
Työntekijöiden keskuudessa Metsä Fibrellä on työntekijöistään huolta pitävän yrityksen maine. Tämä voi osaltaan selittää sen, että kun Rauman sahan rekrytointi alkoi, ensimmäiseen hakuun tuli yli 600 hakemusta.
Entä mikä on henkilöstön rooli, kun puhutaan sahatavaran laadusta? Tästä Metsä Fibren sahojen sahanjohtajat ovat yksimielisiä. Moderneinkaan sahalinja ei toimi ilman henkilökuntaa, joka osaa ennakoida teränvaihtotarpeen laadun varmistamiseksi, ja joka tuntee asiakkaan prosessit ja tarpeet. Tai joka omalla ammattitaitoisella toiminnallaan varmistaa, että haastattelupäivänä esimerkiksi Lappeenrannan sahalla on työskennelty 700 päivää ilman yhtäkään tapaturmaa.
Ei siis ole yllätys, että haastattelun viimeiseen kysymykseen – mikä on sahalla suurin ylpeyden aiheesi – kaikki sahanjohtajat antavat toisistaan tietämättä saman vastauksen.
”Henkilöstö.”
”Olen ylpeä hyvästä ja ammattitaitoisesta henkilöstöstämme.”
”Vastaan henkilöstö. Heihin kiteytyy kaikki tekemisemme.”
* Lähde: Maa- ja metsätalousministeriö