Ensimmäinen vahvuus: ensiluokkainen sellun laatu
Yksi vuorokausi. Keskimäärin niin kauan hakepalalta kestää kulkea läpi Metsä Fibren Joutsenon sellutehtaan prosessin ja muuntua puhtaan valkeaksi sellukuiduksi.
Pääpiirteiltään prosessi on yksinkertainen: haketta keitetään keittokemikaalissa, minkä jälkeen sellumassa pestään ja valkaistaan, kuivataan, arkitetaan ja paalataan.
”Ensiluokkainen sellu takaa asiakkaamme tuotteen laadun, ja siksi kyse on meille äärimmäisen tärkeästä asiasta”, Joutsenon sellutehtaan tehtaanjohtaja Olli Kokki sanoo.
Sellun kohdalla laatu on ennen muuta puhtautta ja laadun tasaisuutta. Kuidun pituuden sekä sellun vaaleuden, viskositeetin ja pH:n tulee toistua samanlaisina erästä toiseen.
”Sellun keittäminen on kemiaa, jossa olosuhteet ja niiden hallinta ratkaisevat lopputuloksen.”
Lopputulokseen vaikuttavia tekijöitä, kuten massan virtausta, keiton lämpötilaa tai vaikkapa keittokemikaalin jäännösalkalin pitoisuutta, mitataan kymmeniä ja taas kymmeniä kertoja läpi prosessin. Jatkuvatoimisen mittauksen ansiosta olosuhteiden optimointiin tarvittavaa laatudataa kertyy joka hetki.
Keskeisimmät mittaukset on koottu yhteen Metris FOX (fibre online index) -laatuindeksiksi. Indeksi seuraa lähes 20 parametriä ja hälyttää, mikäli ohjearvot ylittyvät. Metsä Fibren asiakkaille FOX-laatuindeksi tarjoaa arvokasta tietoa siitä, miten kyseinen selluerä soveltuu heidän käyttöönsä.
Metsä Fibren valmistama ensikuitusellu soveltuu hyvin elintarvikepakkauksiin. Se on puhdasta, siitä ei siirry ruokaan mitään ihmisen terveydelle haitallista, eikä se muuta ruoka-aineen makua, hajua tai koostumusta.
”Tuoteturvallisuuden kriteeristö on tarkka, eikä vaatimuksista tingitä. Toimintamme perusta on, että kaiken tuottamamme sellun tulee olla elintarvikekelpoista.”
Toinen vahvuus: toimitusvarmuus
Täydessä sellulastissa oleva rahtilaiva irtautuu Rauman satamasta alkaakseen matkansa kohti Aasiaa, jonne se saapuu aikataulunsa mukaisesti kuusi viikkoa myöhemmin.
Tänään meri on tyyni.
Markkinoilla on sen sijaan viime vuosina käynyt puhuri. Covid-19-pandemian vaahtopäät ehtivät tuskin tasaantua, kun Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan nostatti uusia.
Tyrskyjen keskellä Metsä Fibre on edennyt vakaasti kuin luotsivene, ja osoittanut asiakkailleen olevansa kriisiaikoinakin kumppani, jonka toimitusvarmuuteen voi luottaa.
”Viimeaikaiset maailman tapahtumat ovat loppujen lopuksi vaikuttaneet toimintaamme vain vähän”, Metsä Fibren Rauman sellutehtaan tehtaanjohtaja Janne Rantanen sanoo.
Metsä Group keskeytti puuntuonnin Venäjältä jo maaliskuussa 2022, ja on korvannut venäläisen puun kotimaisella raaka-aineella kaikissa tuotantolaitoksissaan. Kotimaisen puuraaka-aineen saantia turvaa emoyhtiö Metsäliitto Osuuskunta, jonka yli 90 000 omistajajäsentä omistaa yli puolet Suomen yksityismetsistä.
”Omistajajäsenten metsät tarjoavat liiketoiminnallemme vankan pohjan, jonka ansiosta olemme pystyneet ajamaan tehtaitamme normaalisti.”
Tehtaan aitojen sisäpuolella toimitusvarmuus nivoutuu tiukasti yhteen laitoksen käytettävyyden kanssa.
Pitkällä tähtäimellä tehtaan prosessien kehittämistä ohjaa elinkaarisuunnitelma. Vuositasolla turvallinen ja tehokas toiminta varmistetaan huoltoseisokeissa, joiden aikana tehdään tarvittavat huolto-, puhdistus-, ja kunnossapitotyöt.
Esimerkkinä tehtaan käytettävyyttä parantaneesta korjauksesta Rantanen nostaa esiin vuonna 2022 uusitut soodakattilan verhoputket.
”Tähän investointiin olen erittäin tyytyväinen, sillä se paransi käyntivarmuuttamme oleellisesti.”
Viikkotasolla käytettävyys rakentuu päivittäisistä toimista, joihin kuuluu laadukas, ennakoiva kunnossapidollinen toiminta.
”Sitoutuneet ja ammattitaitoiset osaajamme ovat tässä työssä keskeisessä roolissa. Jokainen tehtävä on tärkeä”, Rantanen sanoo.
Tehtaan käytettävyyttä parantavat aloitteet ja innovaatiot ovat Metsä Fibrelle tärkeitä, ja henkilöstöä kannustetaan niiden tekemiseen. Jokin aika sitten kuorimon tiimin aloite johti kiertoveden käytön lisäämiseen, ja sitä kautta veden säästöön.
Kolmas vahvuus: modernit biotuotetehtaat
Kemin tehdasalueella Pajusaaressa kohoaa kaupungin uusi maamerkki: Metsä Fibren Kemin biotuotetehtaan 105 metriä korkea piippu.
Vuoden 2023 syyskuussa käynnistyneen biotuotetehtaan vuosikapasiteetti on 1,5 miljoonaa tonnia valkaistua havuja koivusellua. Lisäksi tehdas tuottaa muita biotuotteita, kuten raakamäntyöljyä (CTO) ja raakatärpättiä (CST), sekä biopohjaista sähköenergiaa 2,5 kertaa yli oman tarpeensa.
”Kemin biotuotetehdas vahvistaa entisestään Metsä Fibren asemaa markkinahavusellun globaalina markkinajohtajana. Vastaamme kasvavaan kysyntään tuottamalla korkealaatuista sellua turvallisesti, kustannustehokkaasti, parhaalla mahdollisella tekniikalla ja korkealla ympäristösuorituskyvyllä”, Kemin biotuotetehtaan tehtaanjohtaja Tomi Seppä sanoo.
Kemin biotuotetehtaan rakentamisessa on käytetty niin sanottua BAT-tekniikkaa (best available techniques), eli EU:n teollisuusdirektiivin mukaista parasta käyttökelpoista tekniikkaa, jonka avulla tehtaan ympäristövaikutukset on kyetty painamaan niin alas kuin mahdollista.
Tehtaan ilmapäästöjä hallitaan tehokkailla sähkösuotimilla. Jätevedet käsitellään uudella, 7-vaiheisella jäteveden puhdistamolla, jossa puhdistustulos viimeistellään tertiäärikäsittelyllä.
”Erityisesti jätevedenpuhdistuksessa tekniikka on ottanut ison harppauksen. Vesistökuormituksemme pienenee, vaikka tuotantomme kasvaa.”
Monilta osin Kemissä käytetty tekniikka on BATia edistyneempää eli niin sanottua BAT+-tekniikkaa. Esimerkkinä siitä Seppä nostaa esiin biotuotetehtaan puunkäsittelyn, jonka autonomiset ja tekoälyä hyödyntävät nosturit korvaavat fossiilisia polttoaineita käyttäneet kuormaajat.
Kemin biotuotetehtaan käynnistyttyä samalla tontilla sijaitseva vanha sellutehdas ajettiin alas. Uusi tehdas on edeltäjäänsä digitaalisempi, automaattisempi ja älykkäämpi. Työympäristönä se on aiempaa modernimpi, turvallisempi ja innostavampi.
”Uskon vahvasti, että BAT ja BAT+ lisäävät operaattoreidemme työhyvinvointia. Nykyaikaisella tehtaalla työskentely on heille myös hieno tilaisuus ammatillisen osaamisen kehittämiseen”, Seppä sanoo.
Neljäs vahvuus: biotuotekonsepti
145-metrinen meesauuni pyörii verkkaisesti akselinsa ympäri Metsä Fibren Äänekosken biotuotetehtaalla. Tehtaan talteenottolinjaan kuuluvassa meesauunissa kalsiumkarbonaatti muuntuu takaisin käytettävään muotoon eli poltetuksi kalkiksi.
Reaktio vaatii korkeaa lämpötilaa ja sen aikaansaamisessa on perinteisesti turvauduttu fossiilisiin polttoaineisiin. Äänekoskella, kuten myös Joutsenon ja Kemin tehtailla, fossiilinen polttoaine on korvattu puun kuoresta valmistetulla tuotekaasulla.
Tuotekaasu on esimerkki Metsä Fibren biotuotekonseptin mukaisesta toiminnasta, jossa tavoitteena on käyttää hyväksi kaikki tuotannossa syntyvät pää- ja sivuvirrat selluna sekä muina, fossiilisia materiaaleja ja polttoaineita korvaavina biotuotteina.
”Jäteveden lietteestä jalostamme biokaasua ja -pellettejä. Tuhkaa ja muita kiinteitä sivuvirtoja voidaan käyttää lannoitteiden ja maanrakennusmateriaalien valmistamiseen”, Äänekosken biotuotetehtaan tehtaanjohtaja Ari-Pekka Vanamo sanoo.
Uusia, selluprosessin sivuvirtoja hyödyntäviä avauksia ovat viherlipeäsakan hyödyntäminen maanrakennuksessa sekä liikennepolttoaineeksi soveltuva biometanoli, jota Äänekoskella ryhtyy jalostamaan Metsä Fibren kumppanina Veolia.
Biotuotekonseptin mukainen sivuvirtojen hyödyntäminen on myös kiertotalouden näkökulmasta järkevää. Se on kasvavaa liiketoimintaa, jonka tulevaisuuden näkymät ovat lupaavat.
”Äänekoskella tavoitteemme on, että muiden biotuotteiden osuus tuotannostamme olisi yli 20 prosenttia”, Vanamo kertoo.
Maaliskuussa 2023 Metsä Group ja Fortum kertoivat käynnistäneensä selvityksen metsäteollisuuden sivuvirtana syntyvän puuperäisen hiilidioksidin talteen ottamisesta. Teknologian kehittyminen avaisi oven uuteen, miljardiluokan bioliiketoimintaan.
Vain kaksi kuukautta myöhemmin, toukokuussa 2023, Metsä Fibre ja Andritz ilmoittivat suunnittelevansa yhdessä jalostetun ligniinin koelaitosta, joka sijoittuisi osaksi Äänekosken biotuotetehdasta. Koelaitoksessa valmistettua ligniinituotetta voitaisiin hyödyntää rakennusteollisuudessa.
Viides vahvuus: teollinen ekosysteemi
Kuhnamon rannalta avautuu näkymä yli Äänekosken tehdasalueen. Juuri tänne metsäteollisuus alkoi rakentua 1800- luvun lopulla. Ensin saha, sitten kartonkitehdas ja muutama vuosikymmen myöhemmin ensimmäinen sellutehdas.
Ja nyt: Keskellä tehdasaluetta, päätään muita korkeampana, kohoaa Metsä Fibren biotuotetehdas. Sitä ympäröivät Metsä Woodin viilutehdas, Nouryonin kemiantehdas, Metsä Boardin kartonkitehdas, Metsä Groupin ja Valmetin yhteinen 3D-kuitutuotteen koetehdas, Veolian biometanolilaitos, Specialty Minerals Nordicin teollisuuskemikaalilaitos ja Metsä Groupin Kuura®-tekstiilikuidun koetehdas.
Tehdasintegraatin toimijat muodostavat teollisen ekosysteemin. Verkoston, jonka toimijat käyttävät toistensa lopputuotteita ja sivuvirtoja omissa prosesseissaan ja hyödyttävät toinen toistaan.
Kuten muutkin ekosysteemit, myös teollinen ekosysteemi kasvaa ja kehittyy. Metsä Group on jo ilmoittanut, että se rakentaa Äänekoskelle uuden Kerto® LVL -tehtaan. Vuonna 2026 käynnistyvä tehdas tulee integroitumaan vahvasti Äänekosken biotuotetehtaaseen niin energiantuotannon, vesien käsittelyn kuin tuotannon sivuvirtojen osalta.
Osasivatko ensimmäisten tehtaiden rakentajat unelmoidakaan, miten pitkälle puunjalostus täällä kehittyisi?
Moderni biotuotetehdas ja teollinen ekosysteemi ovat herättäneet runsaasti kiinnostusta. Sen jälkeen, kun Äänekosken biotuotetehdas vuonna 2017 starttasi, on tehtaalla käynyt yli 22 000 vierailijaa.
Vierailukeskus Pro Nemuksen pihalla Metsä Groupin liput liehuvat ja toivottavat tervetulleiksi Kiinasta saapuneet selluasiakkaat. Vierailun aikana he tutustuvat biotuotetehtaaseen sekä laajemmin Metsä Groupin liiketoimintaan.
Kolme tuntia myöhemmin sekä asiakkaat että isännät ovat tyytyväisiä. Biotuotetehtaan ympäristösuorituskyky on tehnyt vieraisiin vaikutuksen. He kertovat, että myös Kiinassa ilmasto- ja kestävyyskysymykset ovat pinnalla.
”Asiakkaamme ovat ottaneet isoja askelia tehtaiden vedenkulutuksen ja vesistökuormituksen pienentämisen eteen”, Vanamo sanoo.
Tulevaisuus rakentuu tämän päivän valinnoista. Metsä Fibre on omissa kestävän kehityksen tavoitteissaan ilmoittanut, että sen tehtaat ovat fossiilittomia ja jätteettömiä vuoteen 2030 mennessä. Markkinajohtajan kehitys ei pysähdy.
Artikkeli on alun perin julkaistu Fibre-lehden numerossa 2024.