Etelä-Saimaan ja Vuoksen kalataloudellinen tarkkailuohjelma on ollut nykyisessä laajuudessaan toiminnassa vuodesta 2001. Ohjelman tarkoituksena on kerätä tietoa kalaston rakenteesta ja kalastuksesta sekä teollisuuden vaikutusalueilla että kuormittamattomilla alueilla, erityisesti tärkeimmistä lajeista, kuten muikusta, siiasta ja täpläravusta. Uusi ohjelma on hyväksytty vuosille 2022–2026. Kalataloudellisessa tarkkailussa kalakantoja tutkitaan koetroolauksin, nuottauksin ja sähkökalastuksin. Täplärapukantoja seurataan koeapajin.
Koetroolaukset – tärkeä osa kalataloudellista tarkkailua
Syksyllä 2024 Joutsenon tehtaan edustalla suoritettiin kolme koetroolausta. Näiden troolausten tarkoituksena on varmistaa tulosten vertailukelpoisuus eri vuosien välillä, joten ne tehdään aina samalla tavalla, samasta paikasta ja samoina ajankohtina.
Tämän syksyn koetroolaukset hoitivat Saimaan Kalan yrittäjät Paavo Törrönen ja Markku Törrönen, kalatutkimuksen toteutti paikallinen kala- ja vesistötutkija Aarno Karels ja Joutsenon edustan koetroolauksissa mukana oli myös Joutsenon sellutehtaan kehityspäällikkö Tiia Finér. Koetroolauksessa verkot nostetaan ylös, saalis otetaan talteen, lajitellaan kalalajeittain, punnitaan ja otetaan edustava otos poikasmuikuista ja muikuista erikseen. Edustavasta otoksesta mitataan pituus ja tehdään ikäkartoitus suomuista. Siiat, muikut, ahvenet ja hauet otetaan tämän vuoden tarkkailuohjelmassa talteen jatkotutkimuksiin haju- maku- sekä vierasainetutkimuksia varten erikseen.
Koetroolauksen tulokset
- Ensimmäinen troolaus Kätkytsaaren lähellä toi saaliiksi 37 kiloa kalaa, pääosin muikkua, jonkin verran myös siikaa.
- Toinen troolaus Pulpinselältä tuotti 14 kiloa saalista, joka koostui muikuista, muutamista ahvenista ja taimenesta.
- Kolmas troolaus Honkalahden alueelta antoi pienemmän saaliin, joka koostui pääasiassa ahvenista.
Vuoden 2023 koetroolaustulosten mukaan muikkujen osuus Etelä-Saimaalla on 90 % kalalajistosta. Markku ja Paavo kommentoivat, että Etelä-Saimaan vesistön tila on hyvä ja parantunut vuosien varrella.
Tätä tukevat myös kalataloudellisen koetroolaustutkimuksen tulokset; rehevistä vesistöistä pitävien kalojen, kuten särjen, ahvenen ja salakan, osuus on vähentynyt vuosien saatossa, ja muikkukanta on vahvistunut ja kasvanut.
Jatkuva sitoutuminen ympäristön hyvinvointiin
Kalataloudellinen tarkkailu on osa Metsä Fibren laajempaa sitoutumista ympäristön hyvinvointiin. Kattava ympäristötarkkailu mahdollistaa tehokkaat toimenpiteet vesistöjen tilan parantamiseksi ja kalakantojen suojelemiseksi. Joutsenon sellutehtaan omien päästöseurantojen lisäksi rahoitamme myös ilmanlaatutarkkailua.
”Kiitämme yhteistyökumppaneitamme ja paikallisyhteisöä heidän panoksestaan ja jatkamme yhdessä työtä puhtaamman ympäristön ja kestävämmän tulevaisuuden puolesta”, päättää Tiia Finér, Joutsenon sellutehtaan kehityspäällikkö.
