Pehmopaperituotteet ovat suurin ja nopeimmin kasvava markkinasellun loppukäyttösegmentti Euroopassa. Seuraavan vuosikymmenen aikana pehmopaperimarkkinoiden odotetaan kasvavan vuosittain 2–3 prosenttia.
Samaan aikaan myös ympäristötietoisuus kasvaa. Valveutuneet kuluttajat haluavat olla varmoja siitä, että heidän käyttämänsä tuotteet on valmistettu kestävästi tuotetusta raaka-aineesta, mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittaen.
Metsä Fibren Euroopan myynnistä vastaava johtaja Mikael Lagerblom tunnistaa molemmat kehityskulut. Hänen mukaansa Metsä Fibre on valmis vastaamaan vaatimuksiin.
”Vastuullisuus on entistä tärkeämpi teema omille asiakkaillemme ja heidän asiakkaillensa. Olemme investoineet nykyaikaisiin teknologioihin, ja modernien biotuotetehtaidemme kautta voimme sekä kasvattaa tuotantoamme että pitää ympäristösuorituskykymme korkealla tasolla.”
Vastuullisuus on entistä tärkeämpi teema omille asiakkaillemme ja heidän asiakkaillensa.
Mikael Lagerblom
Tulos linjassa aiempien elinkaariarviointien kanssa
Alkuvuodesta 2023 saksalainen Fraunhofer Institute for Microstructure of Materials and Systems (IMWS) julkaisi tutkimuksensa*, jossa se tarkasteli kattavasti selluntuotannon ympäristöjalanjälkeä. Fraunhofer on Euroopan suurin soveltavan tutkimuksen organisaatio, ja siihen kuuluva Fraunhofer IMWS tekee tiivistä yhteistyötä teollisuuden ja muiden tutkimuslaitosten kanssa.
Instituutin tutkimuksessa Metsä Fibren Äänekosken biotuotetehdasta verrattiin Euroopan ja Latinalaisen Amerikan sellutehtaiden keskiarvolukuihin. Tutkimus noudatti DIN EN ISO 14044 -standardia, ja ulkopuoliset riippumattomat tutkijat ovat vahvistaneet sen norminmukaisuuden.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että Äänekosken biotuotetehtaan sellutuotannon koko elinkaaren päästöt olivat huomattavasti pienemmät, ja tehtaalla tuotetun sellun ympäristöjalanjälki pienin verrattuna Euroopan ja Latinalaisen Amerikan keskimääräisiin sellutehtaisiin.
”Tulos oli erinomainen ja myös odotettu. Olemme Metsä Groupissa tehneet sisäisesti vastaavan kaltaisia elinkaariarviointeja, ja Fraunhofer-instituutin tulos on linjassa niiden kanssa”, Metsä Fibren kestävän kehityksen päällikkö Marko Ruottinen sanoo.
Fossiiliset CO2-päästöt yli kolmanneksen verrokkeja pienemmät
Äänekosken biotuotetehtaan vuosituotantokapasiteetti on 1,3 miljoonaa tonnia sellua. Fraunhofer-instituutin tutkimuksessa Äänekosken biotuotetehtaan hiilijalanjälki, eli fossiiliset hiilidioksidipäästöt tuotettua sellutonnia kohti, oli 30–45 prosenttia pienempi kuin verrokkitehtailla keskimäärin.
Hiilijalanjäljen laskennassa huomioidaan kaikki toiminnan suorat ja epäsuorat päästöt, jotka GHG-protokollan mukaisesti jaetaan Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 -luokkiin. Näistä Scope 1:een kuuluvat yrityksen suorat päästöt, Scope 2:een ostoenergian tuotannosta aiheutuvat päästöt ja Scope 3:een arvoketjussa syntyvät epäsuorat päästöt.
Ruottisen mukaan biotuotetehtaan pieni hiilijalanjälki johtuu tehtaan fossiilittomuudesta ja energiayliomavaraisuudesta.
”Biotuotetehdas ei käytä prosesseissaan lainkaan fossiilisia polttoaineita, ja se tuottaa uusiutuvaa bioenergiaa yli oman tarpeensa. Hiilijalanjälkemme koostuu siis pelkästään Scope 3 -luokan päästöistä, eli käytännössä prosessikemikaalien valmistuksesta ja kuljetuksesta sekä puuraakaaineen hankinnasta ja kuljetuksesta koituvista päästöistä.”
Hiukkaskuorma hallintaan modernilla teknologialla
Teollisissa prosesseissa syntyvä hiukkaskuorma, eli niin sanottu hieno pöly, voi runsaina pitoisuuksina heikentää ilman laatua ja aiheuttaa haitallisia terveysvaikutuksia.
Fraunhofer-instituutin tutkimuksessa havaittiin, että Äänekosken biotuotetehtaan hiukkaskuorma oli noin 45–70 prosenttia pienempi muihin tutkimuksessa mukana olleisiin keskimääräisiin sellutehtaisiin verrattuna. Happamoitumista aiheuttavat päästöt olivat biotuotetehtaalla 17–38 prosenttia pienemmät.
Ruottisen mukaan hiukkaspäästöjen hallinnassa keskeisessä roolissa on tehtaan talteenottolinjaston ja erityisesti siihen kuuluvan soodakattilan moderni teknologia.
Tavoitteena leikata 35 prosenttia prosessiveden käytöstä
Äänekosken biotuotetehdas käyttää nykyaikaista ECFvalkaisuprosessia (elemental chlorine free), jonka vaikutukset otsonikerrokseen ovat Fraunhofer-instituutin tutkimuksen mukaan merkittävästi vähäisemmät kuin keskimääräisillä, TCF-prosessia (totally chlorine free) käyttävillä eurooppalaisilla tehtailla.
”Modernissa prosessissa valkaisukemikaalien tarve on vähäisempi ja resurssitehokkuus kokonaisuudessaan parempi. Näiden ympäristöhyötyjen lisäksi prosessi on energiatehokas. Sellumassan saanto ja lujuus ovat myös korkealla tasolla”, Ruottinen sanoo.
Jokainen Metsä Fibren tehdas toimii sille määrätyn ympäristöluvan puitteissa, mutta tämän lisäksi yhtiö tekee pitkäjänteistä työtä pienentääkseen tehtaidensa ympäristökuormaa entisestään. Metsä Fibren strategia nojaa Metsä Groupin kestävän kehityksen 2030-tavoitteisiin, minkä lisäksi jokaiselle laitokselle on laadittu oma tiekartta työn tueksi.
”Kestävän kehityksen tavoitteisiimme kuuluu esimerkiksi prosessiveden käytön vähentäminen 35 prosentilla vuoden 2018 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Tähän päästäksemme pyrimme entisestään sulkemaan vesikiertojamme.”
Talouskasvu vauhdittaa hygieniatuotteiden kysyntää
Euroopan pehmopaperimarkkina käyttää vuosittain noin 10 miljoonaa tonnia markkinasellua, josta noin 25 prosenttia on havusellua. Markkinaa kasvattavat muun muassa talouskasvu, kulutustottumusten muutos sekä lisääntynyt hygieniatietoisuus.
”Pehmopaperituotteiden ja bruttokansantuotteen välisestä korrelaatiosta on olemassa tutkimusnäyttöä. Hygieniatuotteita ostetaan sitä enemmän, mitä korkeammalla tasolla elintaso on”, Lagerblom kertoo.
Metsä Fibren Kemin biotuotetehdas käynnistyi syyskuussa 2023. Äänekosken biotuotetehtaan tavoin Kemissäkin käytetään parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa, ja osin teknologian taso ylittää EU:n parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskevat BREF-vaatimukset.
Ruottisen mukaan tehtaan resurssi- ja ympäristötehokkuus ovat tekniikan ansiosta huipputasolla.
”Resurssitehokkuus merkitsee kustannustehokkuutta, ja kustannustehokkuus puolestaan käy käsi kädessä kestävän kehityksen vaatimusten kanssa. Kyseessä on tilanne, jossa kaikki osapuolet hyötyvät.”
* Life Cycle Assessment of fibres from bioproduct mill compared to fibres from average European and Latin American pulp mills, Fraunhofer IMWS, 2023.
Artikkeli on alun perin julkaistu Fibre-lehden numerossa 2024.