Suomessa puu korjataan pääasiassa joko tukkipuuksi sahojen tarpeisiin tai kuitupuuksi sellutehtaisiin. Toisinaan julkisessa keskustelussa kysytään, pitäisikö Suomen metsätalouden ja -teollisuuden painottua enemmän sahatavaraan ja vähemmän selluun.
Tosiasiassa Suomelle on rikkaus, että maassamme riittää sekä sahoja että sellutehtaita.
Mekaanisen ja kuiduttavan teollisuuden yhteistyön ansiosta Suomi käyttää metsiään mahdollisimman resurssitehokkaasti.
Jani Riissanen, Metsä Groupin puukauppa- ja metsäpalvelujohtaja
”Selluteollisuus hyödyntää sahateollisuuden sivutuotteita ja kuitupuuta, joka pienen läpimittansa vuoksi ei sovellu sahojen tuotantoon. Mekaanisen ja kuiduttavan teollisuuden yhteistyön ansiosta Suomi käyttää metsiään mahdollisimman resurssitehokkaasti, Metsä Groupin puukauppa- ja metsäpalvelujohtaja Jani Riissanen toteaa.
Puun arvo maksimoidaan
Kiertoajan mittaan metsikössä tehdään yhdestä kolmeen harvennushakkuuta sekä kiertoajan lopuksi uudistushakkuu. Ensiharvennuksessa pääasiallisesti saadaan vain kuitupuuta. Uudistushakkuissa tukkipuun osuus kokonaishakkuumäärästä voi Etelä-Suomessa olla jopa 90 prosenttia ja pohjoisessakin noin 70 prosenttia.
Tukiksi soveltuu rungon osa, jonka latvaläpimitta on vähintään 15 senttimetriä ja joka on riittävän suora. Siinä ei saa olla isoja oksia eikä lahoa.
”Erottelu tukki- ja kuitupuuksi alkaa jo korjuuvaiheessa. Hakkuukoneet osaavat apteerata, eli katkoa rungon niin, että se saadaan hyödynnettyä mahdollisimman tarkkaan ja arvo maksimoiden”, Riissanen sanoo.
Puutavaralajeihin perustuvassa puukaupassa metsänomistajalle maksetaan tukki- ja kuitupuusta eri hinta. Metsä Group on ottanut perinteisen kauppatavan rinnalla käyttöön niin sanotun järeysrunkohinnan. Siinä puut ostetaan kokonaisina runkoina, eikä runkojen katkonta tukeiksi ja kuiduiksi vaikuta metsänomistajan saamaan puukauppatuloon.
Uuden hinnoittelumenetelmän ansiosta puu voidaan katkoa sopiviksi kappaleiksi tarpeen ja markkinatilanteen mukaan. Tämä auttaa optimoimaan puun jalostusarvon kaikissa lopputuotemarkkinatilanteissa.
Koko puu käytetään hyödyksi
Metsä Fibren Rauman integraatissa kaikki puutavara käytetään hyödyksi. Sahalle saapuvat tukit jalostetaan laudaksi, lankuksi ja muuksi sahatavaraksi.
”Mitään ei jää käyttämättä. Ylijäämäkappaleet haketetaan sellutehtaiden tarpeisiin. Kuori ja sahanpuru hyödynnetään energiaksi”, Metsä Fibren Rauman sahan sahanjohtaja Johanna Harjula sanoo.
Raumalla saha ja sellutehdas sijaitsevat toistensa vieressä, mikä ruokkii synergioita entisestään.
”Me välitämme hakkeen sellutehtaalle, joka puolestaan tuottaa meille uusiutuvaa sähköä sekä lämpöä sahatavaran kuivaukseen. Kiertotalous toimii täydellisesti.”
Synergiasta iloitsee myös Metsä Fibren Rauman sellutehtaan tehtaanjohtaja Janne Rantanen.
”Hake kulkee sahalta kuljetinta pitkin ilman, että sitä pitää lastata rekkojen kyytiin. Tämä on resurssitehokkuutta parhaimmillaan”, hän sanoo.
Kuitupuusta sellun lisäksi energiaa ja biotuotteita
Sellutehtaalla haketta keitetään keittokemikaalissa, jotta kuituja toisiinsa sitova ligniini saadaan irtoamaan. Prosessissa noin puolet puuraaka-aineesta jalostuu selluksi eli kartongin, pehmo- ja painopaperin sekä erikoistuotteiden raaka-aineeksi.
”Toisesta puolikkaasta jalostetaan erilaisia biotuotteita, muun muassa tärpättiä ja mäntyöljyä. Selluprosessin sivutuotteena syntyy myös uusiutuvaa energiaa reilusti yli tehtaan oman tarpeen”, Rantanen kertoo.
Metsä Fibren toiminta perustuu raaka-aineiden kestävään käyttöön ja resurssitehokkaaseen tuotantoon. Tavoitteena on, että kaikki yhtiön tuotantolaitokset ovat jätteettömiä ja toimivat ilman fossiilisia polttoaineita vuoteen 2030 mennessä.
Jani Riissanen, puukauppa- ja metsäpalvelujohtaja, Metsä Group
Johanna Harjula, sahanjohtaja, Rauman saha, Metsä Fibre
Janne Rantanen, tehtaanjohtaja, Rauman sellutehdas, Metsä Fibre