Sahat ja sellutehtaat tukevat toisiaan

Sahalla jalostetaan tukkipuuta sahatavaraksi ja sellutehtaalla kuitupuuta selluksi, muiksi biotuotteiksi ja uusiutuvaksi energiaksi. Tuotantolaitosten yhteistyö takaa sen, että puuraaka-aine käytetään hyödyksi mahdollisimman tarkkaan.
  • Artikkelit
  • |
  • |
  • 2024, Sellu, Sahatavara, Kestävä kehitys

Metsien arvon maksimointi

Vuonna 2023 Suomen metsäteollisuus käytti yhteensä 57,8 miljoonaa kuutiometriä kotimaista raakapuuta. Teollisuus korjaa puuta pääasiassa tukeiksi tai kuitupuuksi. Tukit toimivat sahojen raaka-aineena ja kuitupuu sellutehtaiden raaka-aineena. Tämä luokittelu on ratkaiseva, koska se määrittää puun jalostuspolun.

Selluteollisuus jalostaa kuitupuuta, joka pienen läpimittansa vuoksi ei sovellu sahatavaraksi. Selluteollisuus hyödyntää myös sahojen sivutuotteita, eli rungon osia, joita ei voida jalostaa sahatavaraksi.

Tehokkaat hakkuukäytännöt

Suomalaiselle metsätaloudelle on ominaista jaksollinen peitteinen metsänkasvatus, jossa metsiä hoidetaan sykleissä, jotka jäljittelevät luonnollista kehitystä. Prosessi sisältää taimikonhoidon, jota seuraa yhdestä kolmeen harvennushakkuuta ja kiertoajan lopussa uudistushakkuu.

Tyypillisesti ensimmäisestä harvennuksesta saadaan vain kuitupuuta, kun taas uudistushakkuusta voidaan saada 70–90 % tukkeja.

Koko puu hyödynnetään

Metsä Fibren Rauman tehtailla sahan ja sellutehtaan läheisyys mahdollistaa tehokkaan synergian tuotantolaitosten välillä. Rauman saha tuottaa sahatavaraa komponentti- ja puusepänteollisuudelle, ja sivutuotteet, kuten hake, hyödynnetään sellutehtaalla. Kuori ja puru käytetään bioenergian tuotannossa, joten yhtäkään osaa puusta ei mene hukkaan.

"Kaikki laitokselle saapuva puuraaka-aine hyödynnetään. Mitään ei jätetä käyttämättä", sanoo Johanna Harjula, Rauman sahan johtaja.

Kuitupuusta biotuotteiksi

Raumalla sellutehdas jalostaa hakkeen selluksi, bioenergiaksi ja muiksi biotuotteiksi. Hake keitetään keittokemikaaleissa ligniinin ja uuteaineiden liuottamiseksi, jolloin kuidut voidaan palauttaa prosessiin mahdollisimman vahingoittumattomina. Noin puolet puuraaka-aineesta prosessoidaan selluksi, kun taas toinen puoli käytetään sähkön, energian, tärpätin ja mäntyöljyn tuotantoon.

Energiaomavaraisuus

Rauman sellutehdas on 180-prosenttisesti sähköomavarainen, eli tehdas tuottaa lähes kaksi kertaa enemmän sähköä kuin se tarvitsee. Metsä Fibren uusimmilla tehtailla, kuten Kemin biotuotetehtaalla, omavaraisuusaste on vielä korkeampi, 250 %. Ylijäämäenergia toimitetaan valtakunnan verkkoon.

Kestävää ja resurssitehokasta tuotantoa

Metsä Fibren toiminta perustuu raaka-aineiden kestävään käyttöön ja resurssitehokkaaseen tuotantoon. Yhtiön tavoitteena on, että kaikki sen tuotantolaitokset ovat jätteettömiä ja fossiilittomia vuoteen 2030 mennessä, mikä heijastaa vahvaa sitoutumista kestävyyteen ja innovaatioihin metsäteollisuudessa.


Artikkeli on alun perin julkaistu Fibre-lehden numerossa 2025.