Mia Inkilä työskentelee Metsä Fibren Joutsenon sellutehtaalla teknisessä tuotantotiimissä puunkäsittelyn käyttöinsinöörinä. Hän vastaa osastonsa käytettävyydestä ja toimii puunkäsittelyn käynnissäpitäjien esihenkilönä.
Inkilän työpäivä alkaa yleensä kuitulinjan aamupalaverilla, jonka aikana käydään läpi viikonlopun turvahavainnot sekä kunnossapitotyöt.
Puunkäsittelyn laitteistoa huolletaan säännöllisesti. Huoltopäivinä Inkilän vastuulla on varmistaa, että tarvittavat turvaerotukset on tehty. Hän vastaa myös työlupien myöntämisestä. Työlupakäytännön tarkoituksena on riskienarvioinnin, esivalmistelun ja perehdytyksen avulla varmistaa, että työn suorittaminen on turvallista.
”Puunkäsittelyssä oikeastaan kaikki korjaustyöt vaativat vähintään prosessilaiteluvan. Jos työhön kuuluu hitsausta, vaaditaan myös tulityölupa”, Inkilä kertoo.
Painelaitteiden toimivuus on tarkistettava säännöllisesti
Joutsenon sellutehtaan keittämöllä massatehtaan osastoinsinööri Isto Gröhn kuuntelee laitteistoa korva tarkkana. Kuuluuko laakerista tavallisesta poikkeava ääni, joka saattaisi kieliä tulevasta korjaustarpeesta?
”Tehtäväni on yhdessä kunnossapidon työntekijöiden kanssa pitää huolta massatehtaan laitteiden toimintavarmuudesta”, Gröhn sanoo.
Osa laitteista on niin sanottuja painelaitteita. Painelaitteella tarkoitetaan säiliötä, putkistoa tai muuta teknistä kokonaisuutta, jossa on tai johon voi kehittyä ylipainetta. Painelaitteiden käytönvalvojana Gröhnin vastuulla on tarkistaa säännöllisesti säiliön ja laitteiston kunto.
”Massatehtaan osastoinsinöörin työnkuva on laaja. Omalla kohdallani iso apu on, että työskentelin ennen tähän tehtävään siirtymistä tehtaan vuoroinsinöörinä, ja sitä kautta olen tutustunut tehtaan koko prosessiin.”
Talteenotto-osastolla työskennellään ympäristötavoitteiden eteen
Parasta työssä on, että jokainen päivä on erilainen, ainakin jos asiaa kysyy Joutsenon sellutehtaan talteenottolinjan tuotantoinsinööri Tuomas Vainikalta.
Viime aikoina Vainikka on selvittänyt suunnittelu- ja konsulttiyhtiö AFRYn raportin perusteella, miten sellutehtaalla syntyvää sekundäärilämpöä voitaisiin hyödyntää nykyistä tehokkaammin.
”Olemme saaneet sekundaarilämmöllä vähennettyä glykolikierron höyryn käyttöä, ja on mahdollista, että voimme korvata sillä höyryn kokonaan. Tästä koituisi meille merkittäviä säästöjä.”
Yhdessä tekeminen on mielekästä ja onnistumiset motivoivat.
Tuomas Vainikka
Haasteita ei tarvitse ratkoa yksin, vaan valtaosa työstä tehdään yhdessä kollegoiden ja kumppaniyritysten asiantuntijoiden kanssa.
”Yhdessä tekeminen on mielekästä, ja onnistumiset motivoivat. Silloin ei haittaa, vaikka jonkin asian ratkomisessa menisi ylitöiksi.”
Voimalaitoksen huoltotöitä valmistellaan huolellisesti
Joutsenon sellutehtaan kaikilla osastoilla on viime vuosina tehty määrätietoisesti työtä prosessiveden käytön vähentämiseksi. Tavoitteena on vuoteen 2030 mennessä vähentää tehtaan jäteveden määrää 35 prosentilla vuoden 2018 tasosta.
Konkreettisimmin tehdyt uudistukset näkyvät voimalaitoksella, jossa esimerkiksi jäähdytysvesiä on ohjattu uudelleen ja samalla niiden öljynerotuskapasiteettia lisätty ympäristösuorituskyvyn varmistamiseksi.
Voimalaitoksen osastoinsinöörinä työskentelevä Aleksi Heikkilä vastaa työssään siitä, että laitoksen toimintavarmuus ja ympäristötehokkuus säilyvät korkealla tasolla.
”Voimalaitoksella tehdään usein pitkäkestoisimmat huoltotyöt, joten niitä valmistellaan pitkään ja huolellisesti. Tavoitteena on, että työ voidaan tehdä turvallisesti ja kustannustehokkaasti.”
Voimalaitos on sellutehtaan keskeinen osa, jonka häiriöt vaikuttavat nopeasti muiden osastojen toimintaan.
”Tämänkaltaisten tilanteiden ennakointi on voimalaitoksella osa päivittäistä tekemistä. Ennakoimalla varmistamme, ettei tehtaan käyntivarmuus jää ainakaan voimalaitoksen kunnosta kiinni.”
Ympäristöluvan mittareita seurataan säännöllisesti
Kuukauden ensimmäiset päivät ovat Riikka Hallin kalenterissa aina kiireisimmät. Hall työskentelee teknisen tuotantotiimin assistenttina, ja vastaa muun muassa tehtaan ympäristölukujen raportoinnista.
”Erilaisten raporttien koostamiseen kuluu keskimäärin kolme päivää joka kuun alussa”, Hall kertoo.
Joutsenon sellutehtaan toimintaa ohjaa ympäristölupa, jota ympäristöviranomainen valvoo. Tehtaalla syntyviä päästöjä seurataan, mitataan ja valvotaan laajasti.
Raportit tarjoavat dataa tehtaan omaan käyttöön, mutta sen lisäksi tietoa toimitetaan viranomaisille. Ympäristöluvan tarvitsevan toiminnan valvonnasta vastaavat ELY-keskukset, jotka seuraavat päästörajojen noudattamista.
Raportoinnin lisäksi Hallin vastuulla on koko joukko isompia ja pienempiä töitä, joiden ansiosta tuotannon rattaat pyörivät kitkatta. Hän selvittää esimerkiksi, pitääkö kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteet päivittää, ja myöntää ulkopuolisille palveluntarjoajille kulkuluvat tehdasalueelle.
Yhteistyötä laitetoimittajien ja operaattorien kanssa
Pesty ja valkaistu sellumassa ohjataan kuivaamolle, jossa se kuivataan, leikataan arkeiksi ja paalataan.
”Kun tehtaan tuotanto on normaalitasollaan, kuivauskone voi seistä enintään 16 tuntia”, kuivaamon osastoinsinööri Ari Hyyryläinen sanoo.
Tätä pidemmät, ennakoimattomat katkot johtaisivat tuotannon menetyksiin, joten niitä pyritään kaikin keinoin välttämään. Osastoinsinöörinä Hyyryläisen vastuulla on laitteiston kunnon seuranta sekä tulevien huoltotöiden suunnittelu ja aikataulutus.
”Laajempia huoltotöitä suunnitellaan yhdessä laitetoimittajien kanssa. Myös yhteistyö operaattoreiden kanssa on työssäni isossa roolissa. Kaikkien on tiedettävä, missä mennään.”
Hyyryläinen kuvailee itseään organisaattoriksi, joka haluaa pitää langat käsissään ja jota työssä onnistumiset motivoivat.
”Mutta jos kysyt, mikä on tämän työn suola, niin se on osaava henkilöstömme, jonka kanssa saan työskennellä.”
Artikkeli on alun perin julkaistu Fibre-lehden numerossa 2024.