”Olemme käyttäneet suunnittelun pohjana Äänekosken ja Kemin biotuotetehtaita. Lisäksi olemme perehtyneet kaivosteollisuuden ratkaisuihin, sillä näillä kahdella teollisuudenalalla syntyy samankaltaisia vesijakeita”, Metsä Fibren sellutuotannon teknologiajohtaja Matti Toivonen sanoo.
Kehitystyössä on muun muassa etsitty keinoja tuotannosta aiheutuvien suolapäästöjen vähentämiseen. Suolaa, eli natriumsulfaattia sisältävää lentotuhkaa, syntyy soodakattilalla. Perinteisesti lentotuhka on liuotettu veteen tai lauhteeseen, ja liuos on johdettu jäteveden puhdistamolle.
”Olemme tehneet laboratoriokokeita ja pilottimittakaavan testejä, joilla pyrimme selvittämään, miten jätevesiin päätyvää suolakuormaa voidaan pienentää”, Toivonen kertoo. Jätevesipäästötön sellutehdas on Toivosen mukaan kunnianhimoinen tavoite, jonka saavuttaminen käy sitä haastavammaksi, mitä lähempänä päämäärää ollaan.
”On mielenkiintoista paneutua tehtävään, joka näyttää aluksi mahdottomalta, mutta voi lopulta osoittautua saavutettavaksi.”
Oikeanlainen vesi oikeaan kohtaan
Prosessiveden laadulla on vaikutusta sellun laatuun, kuten esimerkiksi vaaleuteen ja puhtauteen. Ennen prosessiin ottamista raakavesi välpätään eli johdetaan karkean sihdin läpi. Välppäyksellä estetään veden mukana kulkeutuvien kappaleiden tai kalojen päätyminen tehtaan vesikiertoihin. Välpätystä raakavedestä saadaan mekaanisesti puhdistettua vettä suodattamalla vesi hiekkakerroksen läpi.
Mekaanisesti puhdistettu vesi soveltuu kuorimon käyttöön. Kemiallisesti puhdistettua vettä saadaan, kun mekaanisesti puhdistettuun veteen lisätään veden orgaanisen aineksen saostavaa flokkulointiainetta. Kemiallisesti puhdistettua vettä käytetään pääasiallisesti prosessivetenä esimerkiksi massan pesuissa.
Kattilavedeksi kutsutaan suolanpoistolla käsiteltyä vettä. Sitä käytetään soodakattilalla ja kuorikattilalla, joissa veden laatuvaatimukset ovat tiukimmat. Suolattomuus pienentää kattilan korroosioriskiä.
Artikkeli on alun perin julkaistu Fibre-lehden numerossa 2025.
