Kasvun ihme
Keväällä pohjoisen metsät heräävät eloon. Männyn siemenet leviävät tuulen mukana ja itävät nopeasti. Kesän aikana männyn taimet kasvavat nopeasti hyödyntäen valoisat päivät.
Alkukesällä männyn taimi venyy pituutta parhaimmillaan 2–3 senttimetriä vuorokaudessa. Paksuuskasvu on kiivaimmillaan loppukesästä. Taimen ulkoreunaan kasvaa ensin vaalea kevätpuu, joka paksuuskasvun loppuvaiheessa muuttuu tummaksi kesäpuuksi.
Laatumännikköä hoidetaan läpi kiertoajan
Laadukkaan tukkipuun kasvattaminen edellyttää, että metsää hoidetaan säännöllisesti läpi sen kiertoajan. Viidessä vuodessa männyt ovat kasvaneet metrin mittaisiksi. Niiden joukossa kasvaa lehtipuita, kuten koivua, pihlajaa ja haapaa.
Varhaisperkauksen jälkeen, noin 15-vuotiaana, taimikko harvennetaan oikeaan kasvatustiheyteen. Kymmenen vuotta myöhemmin edessä on ensiharvennus, jossa kasvamaan jätetään laadultaan parhaat puuyksilöt. Tämän jälkeen metsä harvennetaan vielä 1–2 kertaa, ja mahdollisesti lannoitetaan ennen uudistushakkuuta.
Jalostamalla lisää kasvua ja laatua
Suomessa halu säilyttää ja kehittää metsien laadukkaimpien puiden perimäainesta heräsi 1940-luvulla. Metsänjalostuksen pioneerit valitsivat seuraavina vuosikymmeninä eri puolilta maata yli 7 000 tervettä, laadultaan ja kasvultaan erinomaista mäntyä.
Nämä plusmännyiksi kutsutut puuyksilöt muodostivat suomalaisen männyn jalostuksen perustan. Niiden perimä monistettiin varttamalla siemenviljelyksille, ja syntynyttä siementä käytettiin metsänviljelyssä. Myöhemmin parhaita jälkeläisiä tuottaneet pluspuut risteytettiin keskenään, jolloin edulliset perintötekijät saatiin rikastumaan jälkeläisiin
Määrätietoisella jalostustyöllä metsäntutkijat ovat kyenneet merkittävästi parantamaan männyn rungon laatua, oksikkuusominaisuuksia sekä kasvua.
Jalostettujen mäntyjen oksat ovat aiempaa ohuempia ja karsiutuvat helposti. Tämä lisää rungon arvokkaimman osuuden eli oksattoman tyvitukin, ja tätä kautta myös oksattoman sahatavaran, määrää.
Jalostetut männyt kasvavat keskimäärin 20 prosenttia nopeammin kuin jalostamattomat yksilöt. Parantuneesta kasvusta hyötyy myös ilmasto, sillä jalostetut puut sitovat entistä tehokkaammin ilmakehän hiilidioksidia.
Jalostustyö männyn kasvunopeuden, puuaineksen laadun ja kestävyyden parantamisen eteen jatkuu. Valintajalostuksen tuloksena edulliset perintötekijät rikastuvat ja jalostushyödyt kertautuvat jokaisessa puusukupolvessa.
Sydänpuun uuteaineet suojaavat laholta
Suomessa lämpötila voi sydäntalvella laskea jopa -30–40 asteeseen. Monelle luontokappaleelle talvi on koettelemus, mutta männyt ovat sopeutuneet siihen geneettisesti. Mänty kestää jopa -70 asteen pakkaslukemat.
Uudistuskypsässä männikössä puiden latvukset ulottuvat 30 metriin, ja niiden rinnankorkeudelta mitattu läpimitta lähentelee 25 senttiä.
Mäntyjen ytimeen on muodostunut sydänpuuta, tiheää ja väriltään tummaa puuainesta, joka uuteaineidensa ansiosta on luontaisesti lahonkestävää. Varttuneissa männyissä sydänpuuta voi olla yli puolet rungon tilavuudesta.
Männyn monipuolisuus hakee vertaistaan
Sahatavaran raaka-aineena männyn monipuolisuus hakee vertaistaan. Yhdestä uudistuskypsästä rungosta voidaan korjata oksattoman tyvitukin lisäksi vähäoksaista tyvitukkia, kuivaoksaista välitukkia sekä tuoreoksaista latvatukkia.
Yhdestä tukista voidaan tuottaa jopa 60 erilaista sahatavaratuotetta, kun mukaan lasketaan tuotteen eri ominaisuudet, kuten laatu, dimensio, pituus, kosteus ja sahaus- tapa.
Sahatavaran loppukäyttökohteet määräytyvät rungon osien mukaan. Tyvitukista valmistettu sahatavara jalostetaan yleensä liimapuupalkeiksi ja pylväiksi ja käytetään rakennuskohteissa, joissa materiaalilta vaaditaan lujuutta ja jäykkyyttä.
Välitukkeja käyttävät hirsitalotehtaiden lisäksi ovi- ja ikkunakomponenttien valmistajat, sillä männyn tasainen ja pitkä oksaväli soveltuu hyvin karmeissa ja aihioissa käytettäviin sormijatkoksiin.
Terveoksaiset latvatukit ovat omiaan visuaalisesti vaativissa kohteissa. Niistä jalostetaan sisä- ja ulkoverhouspaneeleja ja liimapuulevyjä huonekaluteollisuuteen.
Fossiilivapaan tulevaisuuden rakentamisessa pohjoisella männyllä on tärkeä rooli.
Tutustu pohjoisen havupuun ominaisuuksiin.
Artikkeli on alun perin julkaistu Fibre-lehden numerossa 2025.