Muistatko viimeisintä kauppareissua miettiessäsi, kuinka paljon aikaa käytit pehmopaperihyllyllä vessapaperin valitsemiseen? Mikäli valinta kesti vain joitakin sekunteja, osuu se keskiarvokäyttäytymiseen, jossa paperin valinta kestää noin 5 sekuntia. Meistä jokainen tekee tuhansia päätöksiä ja valintoja joka päivä, pieniä ja suuria. Vaikka syvällinen pohdiskelu vessapapereiden valintaperusteista ei ehkä olekaan kuulunut listasi kärkipäähän, voi valintojaan miettimällä vaikuttaa paitsi arjen sujuvuuteen, myös vastuullisen ostokäyttäytymisen vahvistamiseen. Harva tuote nimittäin kuuluu yhtä vahvasti osaksi arkeamme kuin vessapaperi. Tämä arkinen tuote on yksi todennäköisimmistä, jonka kohtaat aamulla ensimmäiseksi ja illalla viimeiseksi, ja lisäksi useamman kerran siinä välissä.

Me kuluttajat rakastamme oikoteitä, asioita, joilla voimme tehdä arjesta helpompaa. Olemme valmiita käyttämään paljonkin aikaa sellaisten valintojen tekemiseen, joissa rahallinen panostus on suuri. Googlaamme, vertailemme ja kyselemme suosituksia. Pienemmissä arjen hankinnoissa kokemusten ja ominaisuuksien vertailua tapahtuu usein vähemmän, eritoten jos aihe liippaa henkilökohtaisia tuotteita, kuten hygieniaa. Siksi myös vanhat uskomukset istuvat tiukassa, eikä valintojen taustalla vaikuttavia oletuksia ja oikoteitä tule haastettua vaikka ajat muuttuisivat. Syytä tähän kuitenkin on, koska myös vessapaperihyllyllä voi kantaa kortensa kekoon vastuullisilla valinnoilla. 

 

Vastuullisia valintoja reilulla kilolla kuukaudessa

Suomalainen käyttää keskimäärin 17 kg pehmopapereita vuodessa, mikä tarkoittaa 1,4 kg paperia kuukaudessa. Kotikäytössä tästä kokonaisuudesta kuluu reilut 10 kg. Kierrätystä pidetään usein yleisesti ottaen parhaana vaihtoehtona vastuullisten valintojen tekemisen näkökulmasta. Samasta syystä kuulee usein väitettävän, että kierrätyskuituiset pehmopaperit olisivat ensikuitupohjaisia parempia valintoja ympäristön kannalta. Kiertotalous on kuitenkin paljon muutakin kuin kierrätystä, eritoten resurssien tehokasta ja viisasta käyttöä läpi koko ketjun niin, että vähemmästä saadaan aikaan enemmän.

Valmistamme Metsä Tissuella pehmopapereita sekä ensi- että kierrätyskuidusta, mutta uskomme, että tulevaisuus tulee olemaan ensikuitupohjaisissa tuotteissa. Ehkä itsestään selvin syy tälle on se, että kierrätysraaka-aineen saatavuus ja laatu heikkenevät jatkuvasti. Emme käytä enää toimistopaperia lähellekään samassa mittakaavassa kuin aiemmin ja fyysisten lehtien ja mainosten määrä laskee jatkuvasti. Tästä syystä kierrätysraaka-aineen saatavuus pehmopaperikäyttöön on ollut laskussa jo pidemmän aikaa. Väheneville volyymeille on myös olemassa parempia käyttökohteita kuin hygieniapehmopaperit, esimerkiksi kuljetuspakkauksissa pystytään hyödyntämään kierrätysmassaa hygieniatuotteita huomattavasti tehokkaammin löyhempien puhtauskriteerien vuoksi.

Hygieniatuotteiden tulee olla puhtaita ja turvallisia käyttää. Kun tällaisten tuotteiden valmistamiseen käytetään kierrätysraaka-ainetta, täytyy se puhdistaa ensin huolellisesti. Pehmopaperivalmistuksessa kierrätysraaka-aineen puhdistaminen vaatii paljon sekä vettä että energiaa, mikä tekee kierrätysraaka-aineen käytöstä puhdasta ensikuitua tehottomampaa. Pehmopaperitehtaalle tulevasta kierrätysraaka-aineesta vain noin 60% pystytään hyödyntämään itse pehmopaperin valmistukseen, ja lopulle massalle, joka sisältää esimerkiksi muovia, mustetta ja metalleja, tulee löytää muuta käyttöä. Ensikuituraaka-aineen hyötysuhde on puolestaan yli 90%, eli valtaosa raaka-aineesta päätyy suoraan lopputuotteeseen, kuten WC-paperirullaan.

 

Ensikuitupaperilla on alhaisempi hiilijalanjälki Metsä Tissuen tehtailla

Tarkastelimme Metsä Tissuella vuonna 2021 ensi- ja kierrätyskuituisten tuotteiden hiilijalanjälkiä kahdeksalla eurooppalaisella pehmopaperitehtaallamme. Lopputuotevertailussa ensikuituiset pehmopaperirullat osoittautuivat hiilijalanjäljeltään noin viidenneksen alhaisemmaksi kuin kierrätyskuituiset rullat. Suurimpina eroina olivat läheltä tulevan ensikuidun lyhyemmät kuljetusmatkat,  veden ja  energian käyttö kierrätysraaka-aineen puhdistusvaiheessa sekä puhdistuksessa syntyneen jätteen käsittely ja se, että parempilaatuisesta ensikuituisesta pohjapaperista saadaan valmistettua lopputuotteita vähemmällä määrällä kuituja. Lisäksi ensikuitujen paremmasta soveltuvuudesta hygieniapaperien tuotantoon kertoo myös se, että vaadittujen tuoteturvallisuustestien määrä on kierrätyskuitutuotteille 60 % puhdasta ensikuitupaperia suurempi. Yksinkertaisella logiikalla voi myös hahmotella laadun merkitystä käyttömääriin: parempilaatuinen paperinen käsipyyhe ostoskeskuksen vessassa vaatii todennäköisesti vain yhden arkin käyttämistä käsien kuivaamiseksi, kun taas heikompilaatuista paperia voi joutua nykimään annostelijasta useita arkkeja ennen kuin kädet ovat kuivat ja puhtaat.  Toisin sanoen ensikuitu on laadukas, turvallinen, puhdas ja tehokas raaka-aine pehmopapereille, ja siitä saadaan valmistettua - ehkä olennaisinta kaikista – tuotteita, jotka ovat loppukäytössä paitsi vastuullisia, myös miellyttäviä.

 

Miksi kaataa puuta vessapaperiksi

Meitä vessapaperitehtailijoita haastetaan usein kysymyksellä, miksi puita kannattaa kaataa vessapaperiksi. Vastaus on helppo: ei kannata, eikä näin myöskään tehdä, jos kysyjän ajatuksena on ollut, että vankka tukkipuu päätyisi pitkään hiiltä sitovan rakennusmateriaalin sijasta vessapaperiksi. Pehmopaperien puuraaka-ainetta, sellua, valmistetaan niistä puista ja puiden osista, kuten ohuet rungot tai latvaosat, jotka eivät sovellu jalostettaviksi muiksi, arvokkaammiksi tuotteiksi. Pehmopaperin valmistaminen vastuullisesti pohjoisesta ensikuidusta on osa tehokasta biotaloutta, jossa raaka-aine käytetään tehokkaasti ja sataprosenttisesti, kukin puun osa sille parhaiten sopivaan ja arvokkaimpaan mahdolliseen tarkoitukseen. Tämä kestävä toimintatapa on perusoletus sellaisessa arvoketjussa, jossa me pohjoisen puuraaka-aineen kanssa toimimme: metsät kasvavat käyttöä enemmän ja lisäksi  sitoudumme parantamaan jatkuvasti toimintaamme  vuosikymmenten mittaisen kokemuksen ja kestävän liiketoiminnan strategian pohjalta.

Siksi valitsen omaan ostoskoriini  ensikuidusta valmistettua laadukasta WC – ja talouspaperia, lähellä ja vastuullisesti tuotettuna. Ja kaupan käytävillä sydäntä lämmittää joka kerta yhtä paljon huomata, että moni muukin käyttää oman viisisekuntisensa hyvin ja lähtee kotiin vastuullisen paketin kanssa lähi-Lambia tai Suomi-Serlaa.

SVP, Marketing, Communications and Sustainability
Johanna Kesti vastaa Metsä Tissuella markkinoinnista, viestinnästä ja vastuullisuudesta. Metsä Tissuen tunnetut ja perinteikkäät kuluttajabrändit Lambi, Serla, Tento ja Mola sekä ammattilaistuotemerkki Katrin ovat keskeinen osa Metsä Groupin pehmopaperiliiketoimintaa. Vastuullisuuden osalta Metsä Tissue on sitoutunut Metsä Groupin 2030 strategisiin kestävän kehityksen tavoitteisiin ja kehittää pehmopaperiliiketoiminnan vastuullisuutta kahdeksalla eurooppalaisella pehmopaperitehtaallaan sekä rasvatiiviiden paperien tuotantoon keskittyvällä tehtaallaan. Johanna on koulutukseltaan markkinointia lukenut kauppatieteiden maisteri, joka on työskennellyt ennen Metsä Groupiin siirtymistään vuonna 2015 Fiskarsin ja Unileverin kuluttajabrändien markkinoinnin parissa.