Kevät toi tullessaan pitkästä aikaa iloisia uutiskuvia, kun maailmalla päästiin purkamaan ravintolarajoituksia. Niitä katseli tyytyväisenä myös Metsä Tissuen toimitusjohtaja Esa Kaikkonen.
”Pakko tunnustaa, että brittipubien avautuminen huhtikuussa oli yksi kevään valopilkuista. Noin kolmasosa tuotteistamme kulutetaan, kun ihmiset ovat poissa kotoa palveluiden ääressä”, hän toteaa.
Korjaamatonta kolhua muun muassa Katrin-, Lambi-, Serla ja Saga-brändeistä tunnettu Metsä Tissue ei pandemiasta kuitenkaan saanut – itse asiassa korona on avannut yhtiölle monia aivan uusia kasvumahdollisuuksia. Niitä on tarjolla etenkin käsihygieniassa.
”Käsiä kuivataan kodin ulkopuolella entistä enemmän paperiin ja siihen on saatu myös terveysviranomaisten suosituksia. Ja tietysti esimerkiksi EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin käsienpesuvideo oli sekin hyvää mainosta”, Kaikkonen toteaa.
Julkisiin tiloihin ja yleisövessoihin onkin viime vuoden keväästä lähtien ruuvattu ympäri Eurooppaa ahkerasti Katrin-paperiannostelijoita viruksia ja bakteereja levittävien kuumailmapuhaltimien tilalle. Myös terveydenhuollossa pehmopaperia on kulunut entistä enemmän.
”Toinen pandemian mukanaan tuoma markkinamuutos nähtiin tiivispapereissa. Ammattikäytön puolella kysyntä sakkasi sulkujen takia, mutta samaan aikaan kotona lisääntynyt ruoanlaitto ja leivonta kasvattivat ruoanlaittopaperin menekkiä. Nyt vain toivotaan, että kokkailubuumi jatkuu”, Kaikkonen kertoo.
”Kodin ulkopuolella käytettävien papereiden osalta on vain odotettava tautitilanteen helpottumista ja yhteiskuntien avautumista eri puolilla Eurooppaa. Myynnin osalta tilanteen uskotaan normalisoituvan kesästä alkaen”, toimitusjohtaja ynnäilee.
Metsä Tissuen strategiatyössä on jo kartoitettu pandemian vaikutuksia kuluttajien käyttäytymiseen. Samalla on mietitty sitä, miltä maailma näyttää viruksen taltuttua.
Entistä paremman käsihygienian lisäksi toimintaympäristöä muokkaa digitalisaatio, joka Kaikkosen mukaan vaikuttaa yhtiöön raaka-aineen ja jakeluketjujen kautta. Etätyön seurauksena toimistopaperin käyttö on pienentynyt merkittävästi ja pudottanut samalla hyvälaatuisen kierrätyspaperin tarjontaa päämarkkinoilla.
”Keskitymme jo ennen pandemiaa valitun linjan mukaisesti kierrätyskuitujen sijaan entistä enemmän ensikuituun, lähellä ja vastuullisesti tuotettuun kuituun. Tällä hetkellä jakauma on noin 50/50, mutta jatkossa kierrätyskuidun osuus laskee selvästi”, Kaikkonen kertoo.
Tärkeitä askeleita valitulla polulla ovat isot investoinnit, joita Metsä Tissue tekee Mänttään ja Mariestadiin Ruotsissa. Mäntässä ensikuitua käyttävää pehmopaperin tuotantokapasiteettia lisätään 6 000 tonnilla ja samalla parannetaan tehtaan energia- ja ympäristötehokkuutta roimasti nykyisestä.
”Investointi tuo Mänttään uutta virtaa ja tekemistä. Mariestad on toinen investointi, jolla lisäämme puhtaan sellun käyttöä ja kasvatamme brändituotteiden myyntiä. Tavoitteena on kaksinkertaistaa tehtaan tuotanto”, Kaikkonen kertoo.
Digitalisaatio pakottaa yhtiön tehostamaan myös omia jakeluketjujaan. Verkkokauppa on kasvanut kuluttajamarkkinoilla voimakkaasti ja myös ammattilaispuolen jakelija-asiakkaat toimivat entistä enemmän online-kanavien kautta.
”Siksi meidänkin on integroiduttava entistä paremmin kaupan ja jakeluketjujen sähköisiin työkaluihin. Sieltä saamme myös dataa, jonka avulla voimme seurata aiempaa tarkemmin kuluttajakäyttäytymistä ja suunnitella muutoksia omaan tekemiseemme”, Kaikkonen selvittää.
Kaikkosen mukaan kierrätyskuidun vähentämisessä on omat uhkansa, mutta samalla myös suuria mahdollisuuksia. Metsä Tissue on toistaiseksi alansa ainoa toimija, joka pystyy avaamaan ja todentamaan koko tuotantoketjun metsäpalstalta lopputuotteeseen asti.
”Kilpailemme monessa kohtaa kierrätyskuidusta valmistettuja tai kaukaa tulevia tuotteita vastaan. Me voimme kuitenkin kertoa rehellisesti, mistä tuotteemme kuitu on peräisin, kuinka se on tuotettu ja millä tavoin kasvatettu. Tällä on kuluttajien silmissä entistä enemmän merkitystä, eikä yhdelläkään kilpailijalla ole käytössään vastaavaa tarinaa. Metsän tarina on vahva ja kiinnostava”, Kaikkonen muistuttaa.
Iso valtti on sekin, että suomalaismetsät ovat erittäin kattavasti sertifioituja ja metsäomaisuus siirtyy Suomessa edelleen hyviin käsiin sukupolvelta toiselle.
”Omistajillamme on yli viisi miljoonaa hehtaaria metsää hallinnassaan, ja niistä on hyvä ammentaa kasvua myös tulevaisuudessa. Ja onhan sekin hieno asia, että olemme olleet torjumassa pandemiaa ja voimme estää myös seuraavia leviämästä. Tässäkin työssä kotimaiset kuitupuut ovat menneet pehmopapereina todelliseen hyötykäyttöön.”