Metsäpalveluyrittäjän täytyy hallita metsänhoitotyöt niin sanotusti kannolta kannolle, eli talousmetsän koko kierto päätehakkuun jälkeisestä maanmuokkauksesta ja uudistuksesta aina seuraavaan hakkuuseen. Työnsä johtoajatuksen Janne kiteyttää näin:
– Pyritään aina saamaan metsä kasvamaan terveiksi tukkipuiksi.
Hyvä työn jälki puhuu puolestaan
Viimeiset 15 vuotta Haverisen päätyönantaja on ollut Metsä Group, jossa pöydän toisella puolella on jo kauan istunut sama henkilö, operaatioesimies Susanna Niemi.
– Hyvä metsuri tekee hyvää jälkeä ja on joustava. Jannen kanssa yhteistyö sujuu kymmenen vuoden kokemuksella sutjakkaasti, Niemi kertoo.
Hyvästä työn jäljestä kertoo sekin, ettei Janne Haverisen ei ole tarvinnut koskaan laittaa euroakaan markkinointiin. Syyksi Janne arvelee, että sana hyvin tehdystä työstä kiirii kauas. Siksipä hän haluaakin, että jokainen raivauspaikka näyttää siistiltä myös ohikulkijan silmään.
– Siellä kyläläiset katsovat, että nyt on isäntä laittanut metsänsä hyvään kuntoon, ja sitä kautta saattaa tulla lisämyyntiä, Janne tuumailee.
Janne ja Susanna ovat usein yhteydessä puhelimitse, sillä molempien mielestä hyvä henkilökemia ja kommunikointi on tärkeää, vaikka töitä suunnitellaan, ohjataan ja valvotaan nykyään pitkälti tietokonejärjestelmien kautta. Yhteistyö Metsän kanssa on toiminut Haverisen mukaan hyvin myös hiljaisina aikoina. Vähälumisina talvina töitä on järjestetty tasaisesti ympäri vuoden.
Jalat juurevasti metsässä seisova yrittäjä ymmärtää kuitenkin, että lumisetkin talvet kuuluvat Suomeen. Se taas on aikaa, jolloin toiset yrittäjät pääsevät korjuutöihin monitoimikoneineen.
– Se tuo leipää meidänkin pöytään, kun päästään seuraavana kesänä tekemään metsänuudistusta.
Metsän monimuotoisuudella on metsämiehelle merkitystä
Innokkaana metsästäjänä Janne tuntee eläinten liikkeet. Siksi hän onkin ilahtunut Metsä Groupin käyttämästä mobiilisovelluksesta, johon voi merkitä riistalle tärkeät suojatiheiköt.
– Ne ovat tärkeitä erilaisille linnuille ja riistalle, on paikkoja missä voi yöpyä ja piiloutua, Janne kertoo.
Suojatiheiköt eivät ilahduta ainoastaan eläimiä, vaan metsä on myös ihmissilmälle miellyttävämpi, kun se ei ole kaikkialta liian avoin. Haverisen mielestä hyvässä talousmetsän hoidossa otetaan huomioon myös metsän virkistyskäyttö. Susanna Niemi lisää, että luonnon monimuotoisuus näkyy käsitellyssäkin metsässä esimerkiksi suojavyöhykkeissä. Vesistöjen rannat ja muut ympäristöllisesti tärkeät arvokohteet pyritään jättämään hakkuiden ulkopuolelle.
Hyvä metsänhoito ja luonnon monimuotoisuus eivät olekaan Janne Haveriselle pelkkää puhetta, vaan todellinen sydämen asia. Hänen koko olemuksestaan huomaa, että mies on metsässä aivan kuin kotonaan. Vuodessa hänelle kertyykin vähintään 200 metsäpäivää.
– Minulle itselleni metsä on oikeastaan kaikki elämässä.
Metsäkärpänen on purrut Jannen iloksi myös jälkikasvua, kun hän on saanut vanhemman tyttären innostumaan suunnistamisesta.
– Nuorempaa isi vielä pikkuisen hiillostaa, Janne naurahtaa.