Eteläsuomalaisen metsähehtaarin liiketulos oli vuonna 2020 keskimäärin 163 euroa hehtaarilta, pohjoissuomalaisen 58 euroa. Maakunnittain suurin liiketulos karttui Päijät-Hämeessä, 232 euroa hehtaarilta. Luonnonvarakeskuksen (Luke) vuosittain koko maahan laskemissa liiketuloksissa ei ole mukana metsään sitoutuneen pääoman arvoa tai verotusta, ainoastaan tulot ja menot.
”Koko valtakunnan lukuja rasittaa se, että taimikonhoidon määrät eivät menneinä vuosina ole vastanneet metsänhoidollista tarvetta. Lisäksi ensiharvennuksia ja muita hakkuita olisi mahdollista tehdä kestävyyden vaarantumatta enemmänkin. Siksi Luken luvut antavat liian huonon käsityksen siitä, miten kannattavaa metsätalous voi olla”, kehitysjohtaja Juho Rantala sanoo.
”Metsä Groupin omistajajäsenillä on keskimääräistä parempi tieto oman metsänsä mahdollisuuksista, ja siksi heidän metsätaloutensa on kannattavampaa kuin Suomessa keskimäärin. Yksittäisen metsänomistajan liiketulos voi olla valtakunnan lukuihin verrattuna hyvinkin kaksinkertainen, jos hän tekee hoito- ja hakkuutyöt ajallaan ja laadukkaasti”, Rantala arvioi.
Maanmuokkaus varmistaa kasvun
Metsänhoitotyöt maksavat. Eikö metsätalouden kannattavuus nousisi yksinkertaisesti jättämällä ne tekemättä ja säästämällä rahat? Aihetta on tutkittu paljon vuosikymmenten aikana, ja tulosten perusteella metsänhoitotyöt tuottavat enemmän kuin mitä ne maksavat. Esimerkiksi maanmuokkaus vähentää maan tiivistymistä, kohottaa maan lämpötilaa, lisää taimille käyttökelpoisten ravinteiden saantia ja vähentää pintakasvillisuuden kilpailua sekä siemen- ja taimituhoja.
”Tutkimustulokset osoittavat johdonmukaisesti, että nämä tekijät saavat taimet säilymään elossa ja kasvamaan paremmin kuin muokkaamattomalla maalla. Maanmuokkaus myös helpottaa istutustöitä. Lisäksi istuttaessa voidaan käyttää pienempiä ja edullisempia taimia pelkäämättä, että ne tuupertuvat kilpailevan kasvillisuuden varjoon ”, metsänhoidon asiantuntija Tiina Laine kertoo tutkimustuloksista. ”Nyrkkisääntönä voisi sanoa, että mättäässä taimella on yhtä lämpimät olot kuin kaverilla sata kilometriä etelämpänä”, Laine sanoo.
Mättään hyödyt
- Lisää ravinteiden kiertoa
- Vähentää tuhoriskiä
- Vähentää pintakasvillisuuden kilpailua
- Vähentää hallatuhoja ja pidentää kasvukautta, koska mättään sisällä on lämpimämpää kuin muokkaamattomassa maassa
Taimikonhoito lihottaa
Taimikonhoidon tuotto perustuu siihen, että hoidetussa taimikossa puilla on riittävästi kasvutilaa ja niiden järeytyminen on nopeaa. Siksi puut yltävät tukkipuun mittoihin aiemmin, ja leimikon keskijäreys on korkeampi kuin hoitamattomissa metsissä.
Luken tutkimuksissa on selvitetty, miten taimikonhoito nopeuttaa runkojen läpimitan kasvua. Suositusten mukaisesti hoidetun mäntytaimikon keskiläpimitta on ensiharvennusvaiheessa 15 prosenttia suurempi hoitamattomaan verrattuna. Laajassa valtakunnan metsien inventointiin perustuvassa tutkimuksessa havaittiin, että hoidettujen taimikoiden runkojen koko on ensiharvennukseen tultaessa 22 prosenttia suurempi kuin hoitamattomien.
”Taimikonhoidon jälkeen hehtaarilla on vähemmän puita kuin ennen sitä, mutta puut kasvavat nopeammin. Lisäksi kasvu kohdistuu parhaisiin runkoihin. Taimikonhoidon nyrkkisääntö on, että yhden euron investointi tuottaa kolme”, Laine sanoo.
”Toki on niin, että mitä karummalle kasvupaikalle ja pohjoisemmaksi siirrytään, sitä vähemmän kannattaa investoida. Kannattavuus on suoraan kytköksissä maaperän puuntuottokykyyn ja kasvukauden pituuteen. Siksi Pohjois-Suomen karuilla mailla luontainen uudistaminen on kannattavaa, mitä se ei Etelä- ja KeskiSuomen rehevillä kasvupaikoilla ole”, Laine sanoo.
Taimikonhoito lisää tukkipuun tuotosta ja kantorahatuloja
Kuvassa on vertailtu taimikonhoidon vaikutusta sadan vuoden ajalla. Metsänhoidon suositusten mukaisella taimikonhoidolla voidaan lisätä merkittävästi järeän ainespuun tuotosta. Jos taimikonhoidosta luovuttaisiin kokonaan, kuitupuun tuotos kasvaisi ja tukkipuun laskisi. Lähde: Luonnonvarakeskus
Useamman vuoden aikajänne
”Metsätilan liiketulos vaihtelee vuosittain sen mukaan, minä vuosina saadaan puukauppatuloja. Siksi kannattavuutta kannattaa tarkastella esimerkiksi 5–10 vuoden tuottojen keskiarvona”, Rantala neuvoo. Oman metsätilan kannattavuutta voi arvioida Metsäverkossa Tilakirjan kassavirran avulla. Siellä näkyvät menneet tulot ja menot sekä tulevaisuuden ennusteet.
”Kannattavuutta on hyvä miettiä myös suhteessa siihen, miten paljon metsään on sitoutunut pääomaa ja paljonko sille saa tuottoa. Näin saadaan suhteellinen kannattavuus. Sitoutuneena pääomana voi ajatella metsän käypää arvoa: mitä tilasta saisi, jos sen nyt myisi”, Rantala ehdottaa.
Kukaan ei tiedä varmasti, millaisella puulla on paras kysyntä 50 vuoden päästä. Mitä enemmän ja arvokkaampia puita metsässä kasvaa, sitä enemmän vaihtoehtoja metsänomistajalla on niiden hyödyntämiseen.
Laine ja Rantala muistuttavat, että hyvään ja kannattavaan kasvuun tähtäävä metsänhoito tukee myös metsien roolia hiilensidonnassa ja ilmastonmuutoksen torjumisessa. Metsänhoitoon panostaminen kannattaa siis tulevaisuudessakin.
