Yksityismetsien liiketulos vuonna 2022 oli keskimäärin 162 euroa hehtaaria kohden. Liiketulos oli keskimäärin kymmenen prosenttia parempi niillä metsänomistajilla, joilla on metsäomaisuuden hoitosopimus Metsä Groupin kanssa.
Hyvä liiketulos kertoo aktiivisesta metsänhoidosta, sanoo Metsä Groupin kehitysjohtaja Juho Rantala.
”Hyvän liiketuloksen ’salaisuus’ ovat ajallaan ja laadukkaasti tehdyt metsänhoitotyöt.”
Metsä Groupin metsäomaisuuden hoitosopimus sopii metsänomistajalle, jonka metsissä tehdään joka vuosi puukauppaa ja metsänhoitotöitä. Sopimukseen kuuluu töiden vuosisuunnittelu ja toteutus metsänomistajan kanssa sovitulla tavalla. Hoitosopimusasiakkaiden metsiä hoidetaan siis aktiivisesti.
”Metsät kasvavat Suomessa, vaikka niitä ei lainkaan hoidettasi. Metsänhoidolla vaikutamme kasvavan puuston laatuun, määrään ja kasvunopeuteen. Puuntuotannon näkökulmasta hyvä metsänhoito tähtää arvokkaan tukkipuun osuuden kasvattamiseen”, Metsä Groupin metsänhoitopäällikkö Tiina Laine kertoo.
Laadukas maanmuokkaus maksaa itsensä takaisin
Metsänhoitoa ja sen vaikutusta metsätalouden kannattavuuteen on tutkittu paljon. Jokaiselle metsänhoitovaiheella vaikutetaan puuston kasvuun, ja seuraavan hoitotoimen onnistumiseen.
Uuden metsän synnyn ensimmäinen vaihe on maanmuokkaus.
”Maanmuokkaus on tehtävä laadukkaasti, jotta metsän tuottokyky säilyy. Jos siitä tingitään, ongelmat kertautuvat metsän myöhemmissä vaiheissa”, Laine sanoo.
Maanmuokkaus tekee istutus- ja kylvökohdasta lämpimämmän kuin muu ympäristö. Se lisää ravinteiden kiertoa sekä torppaa elintilasta kilpailevien heinien kasvua ja tukkimiehentäin etenemistä. Tämä parantaa taimien kasvua ja elossa pysymistä. On tutkittu, että tasamaahan verrattuna maanmuokkaus kohottaa maan lämpötilaa jopa yli 10 vuoden ajan.
”Halpa ei ole aina sama kuin kustannustehokas. Edullisempi äestys voi tarkoittaa korkeampia taimikonhoitokustannuksia ja kalliimpi mätästys taas maksaa itsensä takaisin matalampina taimikonhoitokustannuksina”, Laine sanoo.
Oikea puulaji oikealle paikalle
Metsä Group myy ja toimittaa metsänomistajille aina parhaita saatavilla olevia taimia ja siemeniä. Jalostetut siemenet ja taimet kasvavat laadukkaammiksi puiksi nopeammin.
Ilmaston muuttuessa on entistä tärkeämpää, että puulajit istutetaan oikeille kasvupaikoille, mikä on vuosikymmenet ollutkin nyrkkisääntö suomalaisessa metsätaloudessa. Suomessa myös istutettujen taimien lomaan syntyy aina myös luontaisesti taimia, tyypillisesti koivuja, pihlajaa ja pajuja. Siksi tarvitaan raivaussahalla tehtävää taimikonhoitoa.
”Taimikonhoidolla ohjataan puulajien ja -yksilöiden välistä kilpailua, saadaan halutut puut järeytymään nopeammin. Nyrkkisääntö on, että euron sijoitus taimikonhoitoon tuottaa kolme euroa. Taimikonhoito pitäisikin nähdä investointina eikä vain kustannuksena”, Laine kertoo.
Rantala muistuttaa, että myös ajoituksella on väliä: jokainen vuosi, jonka taimikonhoito myöhästyy, nostaa työn kustannuksia noin kymmenen prosenttia.
Ensiharvennus on metsän elinkaaren aikajanalla ensimmäinen työ, josta metsänomistaja saa tuloja.
”Edellyttäen, että aiemmat työt on tehty ajallaan ja hyvin”, Rantala huomauttaa.
Rantala ja Laine ovat samaa mieltä siitä, että ensiharvennus on tulojen kertymisestä huolimatta ensisijaisesti metsänhoidollinen työ. Ensiharvennus, kuten taimikonhoitokin, ohjaa kasvua niihin puihin, joilla on parhaat mahdollisuudet kehittyä tukkipuiksi.
”Valo, kasvutila, vesi, ravinteet – kasvuun tarvittavat resurssit ovat rajalliset. Taimikonhoidot ja harvennukset vähentävät pystyyn jäävien puiden välistä kilpailua. Tämä vaikuttaa kasvuun ja metsän terveyteen. Jos harvennuksia ei tehdä, puiden järeytymisessä tukkipuiksi kestää kauemmin”, Laine summaa.
Lannoitus kannattaa
Kivennäismaille sopiva kasvatuslannoitus on tunnetusti kannattava investointi metsään. Kun se tehdään toisen harvennuksen jälkeen, noin 10 vuotta ennen uudistushakkuuta, kasvunlisä tuottaa nimenomaan tukkia.
Rantala laskee, että lannoitukseen käytetyn eurot tulevat keskimäärin tuplana takaisin puunmyyntituloissa.
Tuhkalla tai boorilla tehtävä terveyslannoitus kirittää kasvua turve- tai kivennäismailla, joilla on vajetta puun kasvulle elintärkeistä ravinteista. Metsätalouden kannustinjärjestelmä metkasta voi hakea tukea tuhka- ja boorilannoituksiin.
Turvemaiden tuhkalannoituksissa tuen määrä on 270 euroa hehtaarilta ja boorilannoituksissa 155 euroa hehtaarilta.
Uudistushakkuu tai päätehakkuu, kummaksi sitä kutsuukaan, tuottaa metsänomistajan suurimmat tulot. Se on myös eniten liiketulokseen vaikuttava yksittäinen metsätyö. Ideaalitilanteessa metsänomistajan metsätilalla on koko ajan metsiköitä eri kasvuvaiheissa, ja ne tulevat eri aikaan päätehakkuuseen tuottaen omistajalleen tuloja säännöllisesti.
Metsänomistajat pyrkivät ajoittamaan uudistushakkuun taloudellisesti parhaalla mahdollisella tavalla. Siihen vaikuttavat puuston lisäksi sekä oma taloudellinen tilanne että suhdanteet. Omistajajäsenet voivat halutessaan sijoittaa puukauppatulot Metsä1-lisäosuuksiin, jossa ne jatkavat kasvuaan.
Metsän vanhetessa puuston määrä kasvaa ja toisaalta kasvu hidastuu. Näin ollen metsän arvoon suhteutettu taloudellinen tuotto pienenee vuosi vuodelta. Tällöin ollaan siinä tilanteessa, että metsä kannattaa uudistaa ja sijoittaa rahat johonkin paremmin tuottavaan kohteeseen, kuten vaikkapa Metsä1-lisäosuuksiin.
”Se, mikä on kullekin oikea aika tehdä puukauppa, on kaikkien näiden asioiden summa. Oliko paras hetki viime keväänä vai onko se ensi syksynä. Se, mikä on varmaa, on että metsään tehdyillä investoinneilla saadaan puiden kasvuun määrää, laatua ja nopeutta”, Rantala summaa.
Teksti Krista Kimmo
Kuvat Mika Ankkuri
Teksti on julkaistu Metsä Groupin Viestissä 2/2024.