Porilainen Tuomas Viro solmi ensimmäisen järeysrunkohinnoitellun puukauppansa kesällä 2022. Helmikuussa hakkuut olivat pulkassa ja metsänomistaja tyytyväinen.
”Kokemus oli kaikin puolin jees”, Viro sanoo.
Hakkuita tehtiin yhteensä 6,4 hehtaarilla. Suurempi, 4,5 hehtaarin kokoinen ja keski-iältään 70-vuotias kuusta ja mäntyä kasvava sekametsä käsiteltiin poimintahakkuin. Sen yhteydessä oleva, hieman nuorempi 1,9 hehtaarin, niin ikään kuusi-mäntyvaltainen metsä väljennettiin.
”Suuremmalta kuviolta on haettu rakennuspuita, joten se oli jo valmiiksi eri-ikäisrakenteinen. Tarkoitus on kehittää koko alueesta jatkuvan kasvatuksen kohde”, Viro sanoo.
Tasaväkiset tarjoukset
Viro oli saanut toiselta yhtiöltä kuvioistaan tarjouksen jo aiemmin.
”Sitten huomasin kesällä, että naapurin mailla alkoi hakkuu. Metsä Groupin metsäasiantuntija Antti Karttunen oli paikalla, ja kävin hänen juttusillaan.”
Miehet sopivat metsäkäynnistä, minkä jälkeen Karttunen teki Virolle järeysrunkohinnoitellun puukauppatarjouksen. Samoihin aikoihin edellisen tarjouksen jättänyt yhtiö teki Virolle uuden tarjouksen, joka perustui puutavaralajeihin.
”Räknäsin tarjouksia keskenään ja totesin, että ne olivat melko tasaväkiset.”
Pohjana runkohintamatriisi
Järeysrunkohinnoittelu on melko tuore kauppatapa, jonka Metsä Group otti koko maassa käyttöön vuoden 2021 lopulla. Siinä metsänomistajalle maksetaan puista kokonaisina runkoina.
Järeysrunkohinnassa tarjouksen pohjana on runkohintamatriisi. Matriisista metsänomistaja näkee arvion siitä, mikä on poistettavien puiden keskijäreys, sekä sen, mikä on järeyden mukaan määräytyvä runkohinta kuutiometriä kohti.
Lopullinen järeysrunkohinta määräytyy korjuun jälkeen, kun tiedetään, paljonko poistettujen puiden keskijäreys on ollut. Jos poistuman keskijäreys on suurempi kuin etukäteen tehty arvio, ostaja maksaa puusta enemmän. Jos se on pienempi, ostaja maksaa vähemmän.
Luottokuski ratkaisi
Vaakakupin painoi järeysrunkohinnoitellun kaupan puoleen se, että Karttunen lupasi työmaalle peitteiseen metsänkäsittelyyn erikoistuneen kuskin.
”Antti sanoi, että hänellä on mies, joka tykkää tehdä jatkuvan kasvatuksen hakkuita. Se ratkaisi asian.”
Viro arvioi hakkuista kertyneen puutavaraa noin 700–800 mottia.
”Saattaa olla, että puu on järeämpää ja kertymä hieman suurempi kuin mitä arvioitiin. Jonkin verran joukossa oli lahoja, mutta koska kyseessä on vanha laidunmaa, se ei yllättänyt”, Viro sanoo.
Isot ostomäärät
Järeysrunkohinnoittelu on Metsä Groupin ostopäällikkö Petri Tahvanaisen mukaan vakiinnuttanut paikkansa harvennushakkuiden kauppatapana. Sen osuus puukaupoista on kasvanut.
”Enää ei puhuta yksittäisistä prosenteista, vaan kymmenistä”, Tahvanainen sanoo.
Järeysrunkohinnoittelu soveltuu parhaiten hoidettuihin, tasalaatuisiin harvennusikäisiin havupuuvaltaisiin metsiin. Lehtipuun Metsä Group ostaa edelleen puutavaralajeittain.
Järeysrunkohinnoitellun kaupan valinneet ovat kiitelleet sitä, ettei metsänomistajan tarvitse hakkuiden jälkeen huolehtia siitä, mihin pinoon puut päätyvät.
”Se on totta, että pinojen kiertely jää tässä kauppatavassa pois. Ja on tämä muutenkin selkeä ja hyvä malli”, Viro pohtii.
Karttusen kanssa on kuulemma ollut puhetta, että seuraavastakin kuviosta voitaisiin kohta alkaa hieroa kauppaa.
Teksti Maria Latokartano
Kuva Veera Korhonen
Teksti on lyhennetty versio Metsä Groupin Viestissä 1/2023 julkaistusta artikkelista.