Metsä Group on yksi suurimmista metsäalan toimijoista Suomessa. Sen vuoksi pidämme erityisen tärkeänä, että toimintamme perustuu metsien vastuulliseen hoitoon ja käyttöön. Hankimme puuta pohjoisen Euroopan talousmetsistä. Emme hanki puuta vanhoista, luonnontilaisiksi määritellyistä tai muuten suojelunarvoisista metsistä. Näin toteaa Metsä Groupin puukaupasta ja metsäpalveluista vastaava johtaja Jani Riissanen.
”Parannamme toimintaamme jatkuvasti. Yksi esimerkki tästä on se, että olemme kehittäneet ja ottaneet käyttöön uudistavan metsätalouden periaatteet.”
Uudistavan metsätalouden periaatteet tarkoittavat, että metsäluonnon tila vuoteen 2030 mennessä paranee ja että muutos voidaan todistaa mittauksilla. Periaatteita viedään käytäntöön useilla toimilla, jotka ovat osa Metsä Groupin jokapäiväistä työtä suomalaismetsissä. Luontohankkeiden rahoitusohjelmalla yhtiö tukee hankkeita, jotka parantavat luonnon monimuotoisuutta ja vesistöjen tilaa myös talousmetsien ulkopuolella.
Puukaupat pääosin pystykaupalla ja ostettu puu on sertifioitua
Metsä Group tekee vuosittain noin 30 000 puukauppaa, ja valtaosan puusta se ostaa pystykaupalla. Pystykaupassa metsänomistaja ottaa yhteyttä Metsä Groupin paikalliseen metsäasiantuntijaamme ja sopii tilakäynnin, jonka painopiste on nykyään turvallisuusaiheissa ja luontokohteissa. Metsänomistaja saa tarjouksen puukaupasta ja mahdollisista hoitotöistä. Hyväksytyn tarjouksen jälkeen solmitaan puukauppasopimus. Sen jälkeen Metsä Group tekee metsänkäyttöilmoituksen ja hoitaa muut mahdolliset luvat viranomaisten kanssa. Puut korjataan viimeistään 2‒3 vuoden sisällä puukaupan solmimisesta, minkä jälkeen lähetämme mittaustodistuksen lopullisista puumääristä.
Korjuuta metsissä ohjaavat laki, viranomaisohjeistukset sekä metsien sertifiointijärjestelmien vaatimukset. Olemme sitoutuneet noudattamaan viranomaisten suosituksia mm. suojavyöhykkeiden leveydestä. Lisäksi Metsä Groupilla on käytössä omia uudistavaan metsätalouteen liittyviä lisäohjeistuksia, jotka metsäluonnonhoidon osalta ovat sertifiointejakin kunnianhimoisempia. Tästä esimerkkinä on vuonna 2023 lanseerattu Metsä Group Plus -hoitomalli, jossa metsien luonnonhoidon taso on nostettu sertifiointijärjestelmiäkin mittavammaksi. Alkuvuonna 2024 noin kolmannes puukaupoista tehtiin Metsä Group Plus -mallin mukaisesti.
Vuoden 2024 ensimmäisellä puoliskolla Metsä Groupin yksityismetsistä ostamasta puusta noin 98 prosenttia oli sertifioitu PEFC:n, FSC®:n tai molempien järjestelmien mukaisesti. Metsä Groupin tavoitteena on ostaa yksityismetsistä ainoastaan sertifioitua puuta.
”Niissä harvoissa ei-sertifioiduissa metsissä, joissa puuta korjaamme, toimimme myös sertifiointien mukaan”, Riissanen sanoo.
Metsä Groupin panostukset metsäluonnon hoitoon näkyvät myös henkilöstössä. Yhtiössä työskentelee metsäluonnonhoidon asiantuntijoita, jotka keväästä 2024 alkaen ovat tukeneet muita toimihenkilöitä muun muassa ympäristöasioiden koulutuksessa, lakikohteiden tunnistamisessa, sertifioinnin liittymisprosessissa, Metsä Group Plus - ja lehtokohteiden käsittelyjen suunnittelussa, METSO-suojeluhankkeiden edistämisessä, metsätalouden vesiensuojelutoimenpiteiden suunnittelussa sekä ympäristötukihakemusten tekemisessä.
Yhteistyö viranomaisten ja korjuuyrittäjien kanssa tärkeää
Kun puukauppa tehdään pystykaupalla, hakkuista vastaa kokonaisuudessaan ostaja eli Metsä Group. Käytännön puunkorjuun ja -kuljetuksen hoitavat ammattitaitoiset sopimusyrittäjät. Yhteensä Metsä Groupilla on yli sata korjuun sopimusyrittäjää, joiden palkkalistoilla on noin 2000 henkilöä ympäri Suomen. Hyvä korjuujälki metsässä on kaikille osapuolille tärkeää.
Ennen puunkorjuun aloittamista Metsä Groupin metsäasiantuntija tekee Suomen Metsäkeskukselle metsänkäyttöilmoituksen. Tarvittaessa metsäkeskus välittää ilmoituksen ELY-keskukseen tarkempia ohjeistuksia varten, kuten silloin, jos kohde sisältää erityisiä luontoarvoja. Viranomaisten ohjeistukset välitetään korjuun sopimusyrittäjille ja ne täydennetään järjestelmätietoihin. Metsänkäyttöilmoituksen lisäksi hakkuu kaavoitetuilla alueilla voi myös edellyttää maankäyttö- ja rakennuslain mukaista kaupungin tai kunnan maisematyölupaa.
Puunkorjuu tehdään puukauppasopimuksessa sovittuna aikana. Hakkuiden aloittamisen ajankohtaan vaikuttavat korjuuolosuhteet, korjuukaluston resurssit, puuvarantojen tilanne ja tehtaidemme puunkäyttö.
Metsä Groupin metsäasiantuntija suunnittelee korjuun ja puiden varastopaikan ja valitsee, mitä reittiä pitkin puut ajetaan varastopaikalle. Metsäasiantuntija kirjaa korjuuohjeistuksiin kaikki leimikon erityispiirteet, kuten alueen luontokohteet. Lisäksi ne näkyvät sekä hakkuukoneen että kuormatraktorin kuljettajan sähköisessä kartassa erillisinä karttamerkintöinä. Kartta-aineistoissa on tietoa muun muassa suojelualueista, vesistöistä ja niiden suojavyöhykkeistä sekä uhanalaisista eliölajeista. Metsä Group saa kattavat paikkatietoaineistot uhanalaisista tai suojeltavista lajeista Suomen Lajitietokeskuksesta, jotta ne voidaan huomioida jo puukauppaa suunniteltaessa.
Hakkuukoneen kuljettaja suunnittelee työn tarkemman tason etenemisen metsässä ja päättää tarkalleen, missä sijaitsevat hakkuukoneen ja ajokoneen käyttämät ajourat. Hän ottaa huomioon luontoarvot, puuston, maaston muodot, maan kantavuuden, sään ja hakkuukohteen muut mahdolliset erityispiirteet.
Metsä Group on viime vuosina lisännyt laatu- ja ympäristötarkastuksiaan. Vuonna 2023 Metsä Groupin oma henkilöstö teki yli 2 000 tarkastusta ympäri Suomen. Omien tarkastusten lisäksi Metsä Group seuraa yrittäjien tekemiä tarkastuksia ja hyödyntää Tapion tekemiä ulkopuolisia arviointeja. Mittauksissa on viime vuosina havaittu positiivista kehitystä. Tarkastuksilla varmistetaan, että lainsäädäntöä, viranomaisten suosituksia, sertifiointikriteerejä ja Metsä Groupin toimintaohjeita noudatetaan.
”Puunkorjuun suunnittelun pitkässä tapahtumaketjussa koneenkuljettaja on viimeinen ja erittäin tärkeä lenkki. Jos kuljettaja huomaa hakkuukohteessa jotain, joka poikkeaa suunnitelmasta, hänen velvollisuutensa on keskeyttää toiminta ja ottaa yhteyttä Metsä Groupiin. Koska koneenkuljettajat ovat avainasemassa, heidän kouluttamisensa on erityisen tärkeää. Kouluttaminen on arjen ohessa tehtävää työtä”, sanoo Metsä Groupin puunhankinnan ja metsäpalvelujen tuotantojohtaja Hannu Alarautalahti.
Kuljettajat ovat suorittaneet Metsä Groupin laatimat kurssit, joissa käydään läpi luontokohteiden käsittelyyn liittyvät ohjeet, kuten lain vaatimukset, viranomaisohjeistukset, sertifiointivaatimukset ja vesistöjen suojavyöhykkeet. Tiedonkulun järjestelmät pyritään suunnittelemaan sellaisiksi, että kuljettajan ei tarvitse yksin kantaa vastuuta luontokohteiden havaitsemista. Ennen korjuun aloittamista hakkuukoneen ja ajokoneen kuljettajan on vahvistettava, että ohjeet on luettu. Luontokohteet nousevat järjestelmälle erikseen hyväksyttäväksi. Koneiden järjestelmät mahdollistavat myös hälytykset luontokohteita lähestyttäessä.
Käytännön puunkorjuu metsässä tehdään kahdessa vaiheessa. Ensin hakkuukoneen kuljettaja kaataa puut, karsii oksat, katkoo rungot tukeiksi ja kuitupuupölleiksi. Hän myös lajittelee ne metsässä ajouran viereen, josta ajokoneen kuljettaja hakee ne metsätien varteen. Hakkuukoneen kuljettaja laittaa osan latvuksista ja oksista ajouralle. Tämä suojaa maastoa ja puunjuuria koneen aiheuttamilta vaurioilta.
Tämän jälkeen kuormatraktorin eli ajokoneen kuljettaja kerää puut ja kuljettaa ne metsätien varteen ja lajittelee eri puutavaralajit tienvarteen eri pinoihin. Puut haetaan puutavara-autolla ja kuljetetaan tehtaalle. Samalta hakkuukohteelta eli leimikolta ajetaan tyypillisesti puuta monelle eri tehtaalle.
Mitä tapahtuu, jos virheitä huomataan?
Puukauppoja tehdään vuodessa kymmeniä tuhansia, joten yksittäisiltä virheiltä ei voida välttyä – siitäkään huolimatta että puunkorjuussa käytettävissä on laaja data-aineisto ja nykyaikaiset järjestelmät. Syinä voivat olla esimerkiksi riittämättömät karttamerkinnät tai inhimilliset virheet.
Vuosittain Metsä Group havaitsee toiminnassaan yksittäisiä luontokohteisiin liittyviä virheitä. Ne tulevat ilmi kuljettajan itse esille nostamina, yhtiön tekemissä tai viranomaisen tekemissä tarkastuksissa.
”Jos huomaamme virheen, ilmoitamme siitä aina oma-aloitteisesti viranomaisille. Suhtaudumme virheisiin hyvin vakavasti ja seuraamme niitä sisäisesti. Jos yhtiön ohjeistuksia rikotaan, puutumme asiaan. Jos virhe on tahallinen, voidaan jopa keskustella työ- tai kumppanuussuhteen päättämisestä”, Alarautalahti toteaa.
Kehitettävää on edelleen: kartta-aineistoja pitää saada vieläkin kattavammaksi ja tiedonkulku viranomaisten ja eri toimijoiden välillä automatisoitua yhä paremmin.
”Mitä paremmin ja automaattisemmin luontokohdetieto saadaan kulkemaan eri järjestelmien välillä, sitä pienempi riski virheille on. Pelkkien yksittäisten sähköpostien varassa ei pitäisi joutua olemaan. Tässä toivomme edelleenkin hyvää yhteistä kehitystyötä viranomaistahojen kanssa. Ympäristöasiat ovat puun korjuun suunnittelussa nousseet viime vuosien aikana keskiöön, mitä pidän erittäin hyvänä kehityssuuntana”, Alarautalahti sanoo.
Metsäliitto Osuuskunnan PEFC logolisenssi: PEFC/02-31-03
Metsäliitto Osuuskunnan FSC-ryhmäsertifikaatin logolisenssi: FSC-C111942