Ilmastonmuutos kiihdyttää metsätuhoja Suomessa.
”Metsissämme ovat vallinneet pitkään suojaiset olosuhteet. Niinpä useimmat muutokset valitettavasti ovat muutoksia huonompaan suuntaan, ja metsätuhojen riski kasvaa”, Luonnonvarakeskuksen tutkija Juha Honkaniemi sanoo.
Ilmastonmuutoksen ennustetaan lisäävän Suomen kokonaissadantaa. Puut tarvitsevat vettä, mutta lisäpisarat tulevat väärään vuodenaikaan eli talvella. Vetisessä maassa puut kaatuvat helpommin talvimyrskyissä. Routa on perinteisesti sitonut juuret maahan talvella, mutta ilmaston lämmetessä tämä suoja heikkenee.
”Tuulisuuden ja myrskyjen ei ennusteta merkittävästi muuttuvan, mutta maaperän muutosten vuoksi puut kestävät talven tuulta entistä huonommin.”
Kovien pakkasjaksojen sijasta tulevaisuuden talvina lämpötila sahannee paljon nollan tuntumassa. Tällöin sataa raskasta lunta tai räntää, joka kasautuu ja jäätyy oksistoihin. Puita vaurioituu ja voi kaatua.
”Lumituhot on jo nyt merkittävin havaittu metsätuhon aiheuttaja, ja lähivuosikymmeninä lumituhot vain kasvavat. Toki jos ilmasto yhä lämpenee, lumen määrä lopulta vähenee.”
Kaikki vaikuttaa kaikkeen
”Metsätuhoissa asiat vaikuttavat välillisesti toisiinsa. Kaikki vaikuttaa kaikkeen”, Honkaniemi sanoo.
Kesällä kuivuuden ennustetaan lisääntyvän, mikä rajoittaa puiden kasvua. Kuivuus myös stressaa puita, eivätkä ne pysty vastustamaan kunnolla tuhohyönteisiä. Ilmaston lämpeneminen taas lisää kaikkien hyönteisten määrää ja aktiivisuutta.
Sienitaudeissa ilmastonmuutoksella ei Honkaniemen mukaan ole yksiselitteisen kiihdyttävää vaikutusta. Yhdet sienet voittavat, toiset häviävät.
Merkittävin sienitautimme juurikääpä tuottaa itiöitä ja leviää rihmaston avulla, kun lämpötila pysyy plussan puolella. Ilmastonmuutos hyödyttää sitä, mutta ei järin edistä sen leviämistä uusille alueille.
”Juurikäävän itiöt leviävät kantopintojen kautta metsikköön. Sientä esiintyy eniten siellä, missä metsätaloudella on pisin historia eli Etelä-Suomessa ja länsirannikolla Vaasan korkeudelle saakka. Leviäminen on hidasta, koska itiöt matkaavat vain muutaman sadan metrin päähän kerrallaan”, Honkaniemi kertoo.
Metsän rakenne estää paloja
Ilmaston lämpeneminen helpottaa vieraslajien ja tulokaslajien tuloa Suomen metsiin, mutta tulijoiden vaikutusta pääpuulajeihimme Honkaniemi pitää vähäisenä.
Metsäkauris ja valkohäntäpeura voivat rasittaa puustoa paljonkin, mutta sorkkaeläinten kanta koko Suomessa on enemmän seurausta metsästyslupapolitiikasta kuin ilmasto-olosuhteista.
Ruotsissa metsäpalot tekivät suurta tuhoa vuonna 2018. Suomessa vastaavalta on toistaiseksi vältytty.
”Suomen metsissä paloja jarruttaa tiheä metsätieverkosto, tehokas valvonta ja metsän mosaiikkirakenne, eli yhtenäistä metsää kasvaa pienemmissä alueissa kuin Ruotsissa”, Honkaniemi sanoo.
”Todennäköisesti kuivuus lisää tulevaisuudessa metsäpaloja täälläkin jonkin verran.”
Monen metsikön kasvu kiihtyy
Ilmastonmuutos ei ole metsänomistajan kannalta vain paha asia. Ilmastonmuutoksen perusmekanismit nimittäin lisäävät kasvua. Lämpeneminen pidentää kasvukautta, ja hiilidioksidin määrän lisääntyminen ilmakehässä tehostaa yhteyttämistä.
”Pohjoisissa havumetsissä maaperästä saatavan typen määrä muodostuu kuitenkin usein kasvun pullonkaulaksi. Puut eivät siksi välttämättä pääse hyötymään lisääntyneestä hiilidioksidista”, Honkaniemi huomauttaa.
Haittojen ja hyötyjen nettovaikutusta on vaikea arvioida. Lukessa yritetään nyt monessakin hankkeessa mallintaa ilmastonmuutoksen aiheuttamia metsätuhoja niin, että samalla otetaan huomioon ilmastonmuutoksen metsänkasvua kiihdyttävä yleisvaikutus.
Honkaniemi muistuttaa, että malleissa on kyse yleistyksistä ja koko Suomesta.
”Yksittäisen metsänomistajan kohdalla kyse on myös tuurista. Monilla metsä voi kasvaa entistä paremmin, mutta niillä, joihin tuho osuu, se osuu kunnolla.”
Teksti Antti Kivimäki
Kuva Vastavalo/Vesa Greis
Teksti on lyhennetty versio Metsä Groupin Viestissä 1/2023 julkaistusta artikkelista.
