Puuston kasvu nousi keväällä huolenaiheeksi, kun vuoden 2021 kasvihuonekaasuinventaarion pikaennakkotiedoissa kerrottiin maankäyttösektorin (LULUCF) muuttuneen hiilinielusta päästölähteeksi. Käytännössä siis peltojen päästöt olivat suuremmat kuin metsien hiilinielu.
”Kyllä se siltä näyttää, että nielu oli viime vuonna pienentynyt ja sen taustalla on kaksi syytä. Ensinnäkin hakkuut olivat suuremmat kuin muutamana aikaisempana vuonna. Toisekseen kasvihuonekaasuinventaarion laskentaa päivitettiin ja siinä käyttöön uudet mittaustiedot kasvusta, mikä osaltaan johti nielun pienentymisen”, toteaa Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Kari T. Korhonen.
”Puiden vuotuisen kasvun vaihtelu on ihan normaalia, joten tieto ei siinä mielessä ole huolestuttava. Olisi eri asia, jos taustalla nähtäisiin pysyvämpää, ympäristötekijöistä aiheutuvaa kasvun alenemista.”
Kasvuntaso määritetään luston leveydestä
Valtakunnan metsien inventoinnin mukainen tilavuuskasvu perustuu puihin, jotka mitataan pysyviltä koealoilta viiden vuoden välein. Näiden mittausten erotuksena saadaan tilavuuskasvu, joka muutetaan vuotuiseksi kasvuksi jakamalla mittausten väli kasvukausien määrällä. Vuotuinen kasvuntaso sen sijaan arvioidaan koepuista kairattujen näytteiden luston leveyden vuotuisesta vaihtelusta.
”Kasvuntasossa havaittiin alenemaa männyn ja koivun kohdalla, mutta emme vielä ole saaneet selville, mikä sen on aiheuttanut. Yhtenä tekijänä voi olla harvennusvoimakkuuksien kasvaminen, joka on inventoinneissa havaittu.”
Korhosen mukaan tähän ovat osaltaan vaikuttaneet Pohjois- ja Itä-Suomen lumituhot, sillä vaurioituneiden puiden poiston yhteydessä voidaan joutua tekemään harvennus liian voimakkaana tai se tehdään metsikössä, jota ei normaalisti olisi harvennettu. ”Voimakkaan harvennuksen jälkeen elpyminen on hitaampaa kuin tavallisesti ja se voi näkyä luston leveyden alenemana.”
Hiilinielu ei ole vakio
”Metsien ikärakenne on iso tekijä, joka aiheuttaa muutoksia puuston kasvuun. Nuorissa metsissä kasvu on korkeimmillaan 21–40 vuoden ikäluokassa ja vielä 41–60 vuoden ikäluokassakin aika korkealla. Sen jälkeen kasvu vähitellen hidastuu”, kertoo Korhonen.
Valtakunnallisesti tarkasteltuna metsien ikärakenne on pikkuhiljaa muuttunut. Pohjois-Suomessa on suuri, pian sotien jälkeen syntynyt ikäluokka yli 60-vuotiaita metsiä, joten ne eivät enää ole parhaassa kasvuvaiheessa. Pohjois-Suomen puuston kasvun havaittiinkin pienentyneen jo edellisen inventoinnin tuloksissa. Koko maan tasolla kasvu edelleenkin lisääntyi, mutta kasvun lisäys oli hidastunut.
”Kun meillä on paljon nuoria, hyvin kasvavia metsiä, ne ovat vahva hiilinielu. Samaan aikaan hakkuut ovat matalalla tasolla, sillä nuorissa metsissä ei tehdä uudistushakkuita. Metsien varttuessa kasvu hidastuu ja hakkuumahdollisuudet paranevat. Olemme nyt siirtymässä tällaiseen vaiheeseen, mikä tulee pienentämään hiilinielua.”
Ilmastohyötyjä puutuotteista
Korhonen toteaa, että metsien käyttö ja ilmastotavoitteet voidaan yhdistää nimenomaan metsiä käyttämällä, koska ne ovat uusiutuvaa luonnonvaraa. Näin saadaan ilmastohyötyjä, mutta silloin pitää hyväksyä se, että metsien käytön seurauksena hiilinielun suuruus vaihtelee.
”Mielestäni asiaa pitäisi tarkastella kokonaisvaltaisesti. Metsät tuottavat puutuotteita, jotka perustuvat uusiutuvaan luonnonvaraan eivätkä sillä tavalla aiheuta päästöjä, kuten fossiilisiin raaka-aineisiin perustuvat tuotteet.”
”Olisi aika järjetöntä rajoittaa uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvaa tuotantoa samaan aikaan, kun fossiilitaloudella aiheutetaan päästöjä. Fokuksen pitäisi olla päästöjen pienentämisessä eikä siinä, että rajoitettaisiin uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä hiilinielujen vahvistamiseksi.”
Hyvä metsänhoito vahvistaa nielua
Jos metsänomistaja tavoittelee metsänsä hiilinielun maksimointia, Korhonen suosittelee perinteisiä hyvän metsänhoidon menetelmiä: käytetään kasvupaikalle parhaiten sopivaa puulajia ja tehdään hoitotyöt ajallaan.
”Esimerkiksi harvennusten myöhästymisellä on negatiivisia vaikutuksia. Se johtaa luonnonpoistuman lisääntymiseen, puiden kuolemiseen ja hiilen vapautumiseen sitä kautta. Silloin kun harvennukset tehdään ajallaan, kasvu palautuu nopeammin ja entistä paremmalle tasolle, eikä sitä tarvitse tehdä liian voimakkaana, jolloin puuston kasvu notkahtaa pidemmäksi aikaa.”
”Samoin metsänuudistamisessa on tärkeää huolehtia alkutoimenpiteistä. Maanmuokkaus takaa niin paljon paremman lähdön taimien alkukehitykselle, että vaikka se voi muokkaushetkellä olla hiilinielun kannalta haitallinen asia, se kompensoituu taimikon hyvän kasvun ansiosta.”
Artikkeli on julkaistu Metsä Groupin Viestissä 3/2022.
Teksti Armi Purhonen
Kuva Vastavalo/Kimmo Rampanen