Markku Arve ei ollut aktiivisesti suunnitellut puukauppaa. Mutta kun naapuri mainitsi, että moto tulisi kohta hänen mailleen, Arven mieleen tuli kotitilan metsän kulma.
Kirjanpainaja oli kiusannut kuusia, ja Arve oli kaatanut niitä vähän kerrassaan joka vuosi. Nyt häntä kuitenkin oli alkanut huolettaa, että hyönteistuho riehaantuisi pahemmaksi.
”Pyysin naapuria kertomaan puukauppaa hoitavalle Lounajan Antille, että mikäli kuorma kaipaisi täydennystä, minunkin puut voisi tehdä samalla kertaa.”
Juttutuokiosta naapurin kanssa ei ehtinyt kulua kauaakaan, kun Lounaja jo otti yhteyttä. Helmikuun lopussa miehet kävivät yhdessä palstalla. Selviteltiin, minkä tien varteen puut saataisiin ajettua, ja sovittiin, että Lounaja tekisi hakkuista metsänkäyttöilmoituksen Metsäkeskukseen.
Arve otti puheeksi kirjanpainajat. Jos hyönteiset nakertavat kuoren alta nilan, puun nestevirtaukset katkeavat ja se alkaa hiljalleen kuivua. Tuhon yhteydessä puuhun voi levitä sinistäjäsieni, minkä jälkeen järeäkään tukki ei enää ole kuin polttopuun arvoinen.
”Kysyin, onnistuisivatko hakkuut vielä ennen pääsiäistä, ja Antti lupasi selvitellä asiaa.”
Metsäkäynnin jälkeen Arven postilaatikkoon kolahti uusin Metsä Groupin Viesti. Lehdessä oli juttu uudesta Metsä Group Plus -hoitomallista, jossa metsien monimuotoisuus ja metsäluonto otetaan aiempaakin tarkemmin huomioon. Jutussa kerrottiin, että Metsä Group maksaisi hoitomallin mukaisista, helmi-huhtikuussa sovituista, uudistushakkuista 300 euron hehtaarikohtaisen lisäbonuksen.
”Minuahan asia rupesi kovasti kiinnostamaan. Kun toiminta on pienimuotoista, 2 hehtaarin hakkuista saatava 600 euron lisäbonus on iso raha.”
Metsä Group Plus hoitomallin mukaisissa hakkuissa metsään jätetään enemmän säästöpuita ja tehdään enemmän tekopökkelöitä kuin mitä sertifikaatit edellyttävät. Säästöpuiksi kutsutaan puita, jotka jätetään metsään pysyvästi. Ne saavat kasvaa, kuolla ja lahota metsässä omaan tahtiinsa. Tekopökkelöt ovat puita, jotka katkaistaan 2–4 metrin korkeudelta lahoamisen nopeuttamiseksi.
Säästöpuiden ja tekopökkelöiden kautta metsiin saadaan lisää laho- ja kolopuuta sitä tarvitseville eläinlajeille. Suomen metsälajeista noin neljännes on riippuvaisia lahopuusta.
Metsä Group Plus -hoitomallissa läpimitaltaan yli 15-senttisiä säästöpuita jätetään uudistusalalle 30 kappaletta hehtaarille. PEFC, joka on Suomessa yleisin metsien sertifiointijärjestelmä, edellyttää jättämään niitä 20 kappaletta.
Tekopökkelöitä tehdään Plus-mallissa kymmenen kappaletta hehtaarille, kun niitä muuten tehtäisiin neljä.
”Otin asian puheeksi Antin kanssa. Hän kertoi itsekin ajatelleensa, että Metsä Group Plus sopisi tälle kohteelle hyvin, sillä hakkuualalle oli joka tapauksessa ajateltu jättää mäntyjä.”
Korjuu alkoi 25. päivänä maaliskuutta kello 19.30, ja niistä vastasi Metsä-Haliseva. Ja 28. päivän aamuna metsänomistajan puhelimeen kilahti viesti, jossa kerrottiin puunkorjuun valmistuneen. Kesällä alue muokataan kevyesti ja uudistetaan männylle ja koivulle.
Ensimmäisestä Metsä Group Plus -mallin mukaisesta hakkuusta jäi Arvelle myönteinen kokemus. Hän kertoo olevansa tyytyväinen sekä Metsä Groupin että Metsä-Halisevan toimintaan.
”Kiitoksen ovat ansainneet niin Metsä Groupin metsäasiantuntija kuin korjuuyrityksen työnjohto ja koneenkuljettajat. Vaikka hakkuisiin tuli äkkilähtö, ne saatiin järjesteltyä todella hyvin. Oli ilo seurata näin toimivaa yhteistyötä.”
Teksti Maria Latokartano
Kuva Tomi Aho
Teksti on julkaistu Metsä Groupin Viestissä 2/2024.