Sonkajärvellä, vuonna 1970 Marinin veljekset Mauri, Markku ja Hannu perustivat yrityksen. Kipinä yrittäjyyteen saattoi olla lähtöisin veljesten isältä Otto Marinilta, joka harjoitti maatilanpidon ohella koneurakointia. Otto Marin hankki kuorma-auton vuonna 1949 ja traktorin vuotta myöhemmin. Hän urakoi puunajoa ja peltotöitä. Yritys sai nimen Veljekset Marin. Alkuvuosina toiminta keskittyi maansiirtourakointiin.
Siirtyminen metsäkoneurakointiin
Vuonna 1981 yritystoiminnan painopiste muuttui metsäkoneurakointiin. Ensi alkuun veljekset tekivät kaivurilla maanmuokkauksia ja ajoivat puuta metsäkoneella. Nuoremmat veljekset Esko ja Mika liittyivät toimintaan, kun taas Mauri jatkoi oman yrityksensä parissa.
Vuonna 1986 hankittiin ensimmäinen harvesteri ja neljä vuotta myöhemmin toinen. Vuonna 2007 koneketjuja oli jo kolme, vuonna 2011 viisi ja 2020-luvulle tultaessa kuusi. Vuonna 1995 yhtiömuoto vaihtui osakeyhtiöksi, jonka osakkaita olivat Markku, Hannu ja Esko Marin. Vuonna 2019 neljänneksi osakkaaksi tuli mukaan Hannun poika Marko Marin.
Yhteistyötä Metsä Groupin kanssa 34 vuotta
Veljekset Marin toimii Ylä-Savossa Metsä Groupin alueyrittäjänä. Yrityksen toimialue kattaa Sonkajärven lisäksi Lapinlahden ja Rautavaaran. ”Isä ja sedät alkoivat korjata puuta Metsä Groupille jo vuonna 1988 ja siitä ollaan jatkettu yhtä kyytiä 34 vuotta. Hyvin olemme talossa viihtyneet ja yhteistyö on toiminut mallikkaasti”, Marko Marin sanoo.
Marinit urakoivat Metsä Groupille vuosittain noin 160 000 mottia puuta, josta valtaosa tulee harvennushakkuilta. Havutukit päätyvät vierastoimituksena Anaika Wood Ltd Oy:n sahalle Soinlahteen ja koivutukit Metsä Woodin vaneritehtaalle Suolahteen. Kuitupuiden määränpää on joko Äänekosken biotuotetehdas tai Joutsenon sellutehdas.
Työpaikoista ei tarvitse ilmoitella
Veljekset Marin työllistää 14 henkilöä. Työntekijöistään Marko Marin puhuu lämpimästi. ”Kaikista työntekijöistämme saa olla ylpeä. He hoitavat hommansa tarkasti ja jämptisti.”
Julkisuudessa on keskusteltu metsäkonealaa uhkaavasta työvoimapulasta mutta Sonkajärvelle asti nämä ongelmat eivät ole yltäneet. ”Meille on riittänyt hyvin työntekijöitä ja nuoria on jäänyt myös töihin harjoittelun päätteeksi.”
Erityisesti Marin kiittää nuorten tietoteknistä osaamista. ”Tietokonepuoli heillä on hallussa. Remonteissa kokemattomuus paistaa enemmän, mutta niitä oppii tekemällä.”
Hakkuukoneen kuljettaja tekee työpäivän aikana tuhansia ja taas tuhansia päätöksiä. Marko Marinin mukaan vertaus hävittäjäkoneen lentäjään on perusteltu. ”Kyllä siinä sormet näpyttää koko ajan, ja kun yksi puu kaatuu, kolme seuraavaa on oltava katsottuna.”
Konekalustoon satsataan
Hakkuumäärien kasvaessa Veljekset Marin on päivittänyt konekalustoaan. Hakkuukoneet ovat pääosin Ponsseja. ”Ponssen huolto ja varaosat ovat lähellä meitä, kaikki tarvittava löytyy 25 kilometrin säteellä. Se on ehdoton etu”, Marko Marin sanoo.
Uusissa hakkuukoneissa työergonomiaan on kiinnitetty huomiota. Marko Marin kehuu etenkin Ponsse Scorpionin ohjaamoa, jonka yksiosainen ikkuna yltää ohjaamon katolle asti. ”Ikkunan ansiosta hakkuupään näkyvyys on hyvä, mikä erityisesti harvennuksilla on tärkeää. Mitä parempi näkyvyys, sitä vähemmän työ kuormittaa kuljettajaa. ”
Konekaluston lisäksi yritys on satsannut telaratkaisuihin. Kaikissa koneissa on pehmeille maille ja kelirikkoajan työskentelyyn suunnitellut metsäkonetelat. ”Vaikka koneet ovat suurentuneet vuosien saatossa, kantavien telojen ansiosta ne kuormittavat maastoa vain vähän. Kuivina kesinä olemme pystyneet tekemään myös leimikoita, jotka normaalisti ovat talvikohteita. Vaikka kantavat telat ovat tuoneet enemmän pelivaraa kesäajan töihin, kelirikkokohteita olisi silti hyvä olla enemmän varannossa.”
Uusi sukupolvi jatkaa
Marko Marin katsoo tulevaisuuteen luottavaisesti. Halua kehittää ja kasvattaa yrityksen toimintaa on edelleen. ”Yhteistyökumppanit mukaan luettuna meillä on käytössä kahdeksan koneketjua. Reserviä on nykyistä suuremmillekin korjuumäärille.”
Lähiaikoina Veljekset Marin on suunnitelmissa siirtää nuoremmalle sukupolvelle, kun Markon veli Eetu Marin valmistuu Riverialta hakkuukoneenkuljettajaksi.
Alkuperäinen artikkeli on julkaistu Metsä Groupin Viestissä 3/2022.
Teksti Maria Latokartano
Kuvat Matias Honkamaa