Metsä Group kulkee kehityksen kärkijoukoissa: strategiamme ytimessä ovat uudistava metsätalous, asiakaskokemuksen kehittäminen sekä resurssitehokkuuden ja kumppanuuksien parantaminen. Digitalisaatio on kaikessa avainasemassa.
Metsäsuunnitelma on metsänomistajille metsäomaisuuden hoidon tärkein työväline. Metsäsuunnitelmien tiedot perustuivat pitkään maastomittauksiin, mutta relaskoopit ovat suurelta osin korvautuneet laserkeilaus- ja ilmakuvausteknologioihin perustuvalla tiedonkeräämisellä. Suunnitelmat ovat siirtyneet kirjahyllyistä kotitietokoneiden kautta kännyköihin.
Digitalisaation myötä metsätietoa on pystytty rikastamaan uusilla metsää kuvaavilla tunnuksilla. Kehittämämme tekoälysovellus on jo muutaman vuoden ajan tulkinnut satelliittikuvia siten, että kirjanpainajalle ja muille tuhoille alttiit metsikkökuviot tunnistetaan. Ennakoiva tieto auttaa omistajajäseniämme hillitsemään tuhoja ja pitämään metsät hyvässä kasvukunnossa.
Tämän syksyn raakkutapahtumat ovat osoittaneet, kuinka tärkeä merkitys paikkatiedolla ja sen hyödyntämisellä on vastuullisessa metsätaloudessa. Lakien ja sertifiointien nojalla rauhoitettujen sekä muiden arvokkaiden luontokohteiden sijainnit tulee tallentaa paikkatietoon, josta leimikoiden suunnittelijat ja hakkuukoneiden kuljettajat saavat ne käyttöönsä. Tulevaisuudessa hakkuiden ulottuminen arvokkaille luontokohteille voitaneen estää kohteiden paikkatiedon ja koneiden tarkan reaaliaikaisen sijaintitiedon sekä näitä tulkitsevien sovellusten avulla. Puhutaan geoaitauksista.
Uskon, että tulevaisuudessa pystymme rakentamaan metsistämme virtuaalisen kaksosen, jossa perinteisillä maastokartoilla esitetyt asiat ja lisäksi jokainen yksittäinen puu kuvataan omalla paikallaan kutakuinkin oikeanlaisena. Voimme virtuaalisesti samoilla metsässä tietoisina siitä, että jokaiselle metsikkökuviolle löytyy autenttinen vastine omalta metsätilaltamme. Voimme simuloida metsään avohakkuun tai poimintahakkuun ja tarkastella puuston rakennetta valittuna ajankohtana. Esimerkiksi Metsä Group Plus -hoitomallin säästöpuut ja suojakaistat erottuvat vielä 30 vuoden kuluttua ripeästi kasvavien nuorten metsien yläpuolella ja osa tekopökkelöistäkin lienee vielä löydettävissä.
Digitalisaatio tuo mahdollisuuksia puunkorjuun tuottavuuden ja laadun nostamiseen. Lähivuosina pääsemme tilanteeseen, jossa tekoälyn avulla optimoimme hakkuukoneen ajoreitin leimikolla kiertäen luontokohteet ja herkimmät maastokohdat. Samalla kustannukset minimoidaan. Kun vielä hakkuu- ja ajokoneet työn aikana mittaavat ja analysoivat omaa työjälkeään laserkeilainten, antureiden ja mittalaitteiden tietojen avulla, hakkuutyö tuottaa mainion työjäljen lisäksi myös tarkan kuvauksen metsän tilasta. Tieto voidaan hyödyntää metsäsuunnitelmien tietojen päivittämisessä ja tulevien toimenpiteiden suunnittelussa – esimerkiksi juurikäävän lahottamat alueet kuvioiden sisällä on mahdollista ottaa huomioon puulajivalinnassa.
Kuten arvata saattaa, pyysin tekoälyä kirjoittamaan tämän blogin. Tekoälyn näkemyksen mukaan digitalisaatio johtaa siihen, että metsänomistajat myyvät puut tulevaisuudessa suoraan kuluttajille tai teollisuudelle verkkoalustojen kautta. Jäin tätä pohtimaan, mutta päätin vielä toistaiseksi puunhankintatöissä olevana kirjoittaa tämän blogin itse.