Kirjanpainaja – kasvava ongelma

Vanhoissa tai elinvoimaltaan heikentyneissä kuusikoissa kirjanpainajatuho voi edetä nopeasti. Kuumat ja kuivat kesät lisäävät kirjanpainajatuhon riskiä.
  • Blogit
  • |
  • |
  • Kestävä metsänhoito
Metsänhoitopäällikkö

Suomen metsäkeskuksen mukaan vuonna 2022 hakattiin kirjanpainajan takia metsiä enemmän kuin kertaakaan tilastointihistorian aikana. Luonnonvarakeskuksen (Luke) seurannassa kirjanpainajia havaittiin aiempaa runsaammin eteläisen Suomen ohella myös pohjoisessa.

Kirjanpainaja ei vielä ole Kaakkois-Suomea lukuun ottamatta akuutti ongelma. Se on kuitenkin kasvava ongelma, josta metsänomistajien on hyvä olla tietoinen.

Kirjanpainajatuhojen yleistymistä selittävät sekä ilmastonmuutos että kuusten runsaus. Ilmastonmuutoksen myötä kuumien ja kuivien kesien ennustetaan yleistyvän. Kirjanpainajalle muutos on hyödyllinen, kuuselle ei.

Kirjanpainaja alkaa parveilla keväällä, kun lämpötila nousee 18 asteeseen. Mitä lämpimämpi kesä on, sitä todennäköisemmin se ehtii tehdä kaksi sukupolvea yhden kasvukauden aikana.

Pintajuurisena puulajina kuusi kärsii kuumuudesta ja kuivuudesta. Tilannetta vaikeuttaa, jos kuusikko on alkujaankin viljelty väärälle kasvupaikalle. Yhden puulajin metsikössä tuho leviää esteettä.

Terveet kuuset pystyvät pihkansa avulla suojautumaan kirjanpainajalta. Riski onkin koholla kuusikoissa, joissa puiden puolustuskyky on alentunut. Riskinpaikkoja ovat esimerkiksi alueet, joilla on tuulenkaatoja tai myrskytuhoja, hakkuuaukkojen reunat, paahteiset rinteet sekä teiden, ojien ja voimalinjojen reuna-alueet. Myös juurikäävän heikentämät kuusikot ovat alttiita kirjanpainajalle.

Oikea-aikainen metsänhoito ylläpitää metsän elinvoimaa. Liian myöhään tehty toinen harvennus puolestaan lisää tuhoriskiä. Jos kuusikko on yli 50-vuotiasta, toisen harvennuksen mielekkyyttä kannattaa harkita tarkkaan.

Mitä vanhempi kuusikko on, sitä todennäköisempiä ovat myös tuhot.

Alkuun päässyt kirjanpainajatuho voi edetä metsässä nopeasti. Lämpiminä kesinä tilanteen seuranta vaatii säännöllistä tarkkailua. Esimerkiksi Metsä Groupin Metsäverkosta voi seurata kirjanpainajatilanteen kehittymistä. Olemme julkaisemassa Metsäverkossa uuden sovelluksen hyönteis- ja myrskytuhojen tunnistamiseen todennäköisesti elokuussa 2023. Sovellus näkyy Metsäverkossa uutena karttatasona.

Alkava kirjanpainajatuho tulisi pysäyttää ajoissa. Yksittäiset kuolleet puut voi jättää metsään, ja seurata tilanteen kehittymistä. Mikäli kuolleita tai vahingoittuneita puita on ryhmissä ja useassa eri kohtaa, tilannetta on seurattava tarkasti.

Jos vahingoittuneita puita on enemmän kuin 10 kuutiometriä hehtaarilla, eli noin 20 runkoa tai enemmän, tulee ne poistaa metsästä metsätuholain määräaikoihin mennessä. Kuolleet puut voi jättää metsään.

Moni arastelee niiden jättämistä, mutta ne eivät lisää tuhoriskiä vaan toimivat kirjanpainajan luontaisten vihollisten elinympäristöinä.

Kun suunnitellaan kirjanpainajasta kärsineen alueen uudistamista, tulisi uudistamista pelkälle kuusikolle tulisi välttää, mikäli mahdollista.

Metsänhoitopäällikkö
Tiina on ollut Metsä Groupilla töissä vuodesta 2020. Aikaisemmin hän on työskennellyt tutkijana. Metsänhoitopäällikkönä hän vastaa Metsä Groupissa metsien hoidosta ja sen kehittämisestä valtakunnallisesti. Lisäksi hän on mukana monissa tutkimusprojekteissa ja sidosryhmissä. Tiinan vapaa-aika kuluu metsässä perheen, suunnistuksen tai partiolaisten kanssa.

Kirjanpainaja, Ips typographus

  • Pieni, tumma kaarnakuoriainen
  • Lisääntyy kuusen kuoren alla
  • Toukat syövät nilaa
  • Kun syönti yltää rungon ympäri, puu kuivuu ja kuolee
  • Varttuneiden kuusikoiden vaiva
  • Alkavan tuhon tunnistaa rungon rei’istä ja pihkavalunnasta. Rungolta voi löytyä ruskeaa purua
  • Pitkälle edenneessä tuhossa kaarna irtoaa rungon kyljestä
  • Metsäkeskuksen kirjanpainajaopas tarjoaa lisätietoa