Metsä Group tavoitti kaikki tuhoalueella metsää omistavat jäsenensä tekstiviestillä heti myrskyn jälkeen. Tuhojen kartoitukseen ja korjuuseen värvättiin väkeä tavanomaisen toimialueen ulkopuolelta heinä-elokuulle.
Paula-myrskyn tuhoaman puuston korjuu etenee Koillismaalla hyvässä aikataulussa, arvioi Metsä Groupin Kemin hankintapiirin piiripäällikkö Jarkko Parpala. Vuoden pisimmälle päivälle 22.6. osunut myrsky kaatoi Koillismaalla runsaasti puustoa etenkin Pudasjärven eteläpuolelta Kuusamoon sekä Puolangan pohjoispuolelle saakka ulottuvalla alueella.
”Metsäliitto Osuuskunnan jäsenten metsissä olevista tuhoista on valtaosasta tehty puukaupat elokuun loppuun mennessä”, Parpala kertoo.
Metsäliitto Osuuskunnassa on Parpalan arvion mukaan satoja metsänomistajia, joiden puustoa tuhoutui. Myrskyn jälkeen kaikille Koillismaalla metsää omistaville omistajajäsenille lähetettiin tekstiviestitse pyyntö olla yhteydessä yrityksen asiakaspalvelukeskukseen, mikäli omassa metsässä on myrskytuhoja.
”Metsä Groupin asiakaspalvelu välitti yhteydenottopyynnöt edelleen metsäasiantuntijoillemme. Tätä kautta saimme keskitettyä metsäasiantuntijoiden resurssit metsäkäynteihin ja asiakastyöhön”, Parpala kertoo.
Myrskytuhojen kartoittamiseen saatiin lisävoimia etenkin Oulun hankintapiiristä ja henkilöstö halusi siirtää myös kesälomiaan. Lisäksi Metsä Groupin kesäharjoittelijat osallistuivat kartoitustyöhön. Myös korjuutyöhön saatiin vahvistusta. Tuhoalueella työskentelee parhaillaan kaksinkertainen määrä korjuukalustoa normaaliin verrattuna.
”Oli mahtava huomata, miten apua oli saatavilla, kun sitä tarvittiin”, Parpala sanoo.
Hoitosopimusasiakkuus takasi puulle ostajan
Paula-myrskyn aikaan kovimmissa tuulissa nopeudet ylittivät 30 tai jopa 40 metriä sekunnissa. Parpalan mukaan myrskyn voimaa kuvaa se, että se vaurioitti myös 3–4-metrisiä taimikoita. Kasvatus- ja päätehakkuuikäisissä metsissä tuho on monin paikoin totaalinen.
Kuusamolaisen Joukamo Kortesalmen metsissä myrsky kaatoi puustoa kymmenellä eri palstalla, yhteensä noin 50 hehtaarin pinta-alalla.
”Noin neljä hehtaaria oli ensiharvennusiässä, loput parhaassa arvokasvuvaiheessa”, Kortesalmi harmittelee.
Metsä Group saa Kortesalmelta kiitokset ripeästä reagoinnistaan.
”Metsäomaisuudenhoidon asiantuntija Marko Nikula kiersi maastossa tekemässä leimikon rajaukset. Itse en ollut mukana, sillä olen oppinut luottamaan, että asiallisia esityksiä sieltä tulee. Ja korjuu lähti kyllä kiitettävän nopeasti käyntiin.”
”Kaikkein kovimmaksi valuutaksi” tuhon jälkeen osoittautui Kortesalmen mukaan Metsä Groupin hoitosopimusasiakkuus.
”Hoitosopimusasiakkuus takaa, että myrskytuhopuulle on ostaja ja että ne korjataan ensimmäisten joukossa.”
Älä korjaa myrskypuita itse
Jarkko Parpala muistuttaa, että myrskytuhopuiden korjuu on vaarallista työtä, ja syytä jättää ammattilaiselle. Omatoiminen korjuu ei varmista puun säilymistä lämpimään kesäaikaan.
”Toisinaan metsänomistajalle tulee paine päästä sahaamaan juurineen kaatuneet rungot, mutta sitä nimenomaan ei pidä tehdä. Juurineen kaatunut puu säilyy jopa kevääseen, mutta jos sen katkoo, sinistyminen alkaa näillä keleillä jo muutamassa päivässä.”
Alustavien arvioiden mukaan Paula-myrsky aiheutti metsänomistajille kuudesta kahdeksaan miljoonan euron vahingot. Vahinkoihin voi hakea korvausta metsävakuutuksen kautta, mutta Parpalan mukaan Koillismaalla metsiä on vakuutettu niukasti.
”Oli jopa yllätys, miten harvalla metsänomistajalla vakuutus on, vaikka tällaisen tilanteen edessä se olisi todella hyvä.”