Sotka-hankkeen tavoitteena on perustaa Suomeen vähintään 150 levähdysaluetta vuoteen 2030 mennessä. Tähän mennessä mukaan tulleet kohteet ovat joko kosteikkoja, osia luonnonvesistä tai suuria merenlahtia. Kohteiden pinta-alat vaihtelevat 2,5 hehtaarista 250 hehtaariin. Levähdysaluehanke pitää sisällään tiedotusta, koulutusta ja pilottikohdeverkoston laajentamisen.
”Olemme tavattoman kiitollisia Metsä Groupin rahoituksesta, joka mahdollistaa koulutuksen ja neuvonnan”, sanoo Metsästäjäliiton lintuvesiasiantuntija Veli-Matti Pekkarinen.
Kaksivuotisen hankkeen toteuttamisesta vastaavat yhteistyössä Suomen Metsästäjäliitto ry ja BirdLife Suomi ry. Pekkarisen mukaan järjestöillä on yhteinen tavoite: vahvistaa taantuneita vesilintukantoja ja lisätä elinympäristöjen monimuotoisuutta.
”Tämä hyödyttää pitkällä aikavälillä sekä metsästysharrastusta että lintukantojen hoitoa. Yhteistyö kahden vesilintukysymyksiä lähellä olevien järjestöjen välillä on Suomessa ainutlaatuista ja hyvä osoitus toiminnan tarpeellisuudesta”, Pekkarinen toteaa.
Mitä paremmassa kunnossa vesilinnut muuttavat Suomesta, sitä paremmassa ja tuottavammassa kunnossa ne palaavat pesimään. Levähdysalueiden ansiosta vesilintukantojen tila voi kohentua samalla, kun poikastuotantoalueiden hoidosta ja petokontrollista pidetään huolta. Vaikka vesilinnut ovat muuttavia riistalintuja, hoidetaan niiden kantoja parhaiten omilla lähikohteilla.
Pekkarinen sanoo, että tavoitteena on perustaa kattava, tasainen levähdysalueverkosto.
Mallia Tanskasta
Mallia Sotka-hankkeeseen on otettu Tanskasta, jossa valtio perusti linnustolle tarkoitettuja suojelualueita Tanskansalmeen jo parinkymmentä vuotta sitten. Suojelun myötä vesilintujen määrä alueella kasvoi ja syysmuutto alkoi aiempaa myöhemmin. Myöskään metsästäjien kokonaissaaliin määrään muutos ei vaikuttanut kielteisesti. Aluksi kriittisesti asiaan suhtautuneiden metsästäjien metsästysolosuhteet paranivat, ja myös lintujen tarkkailijoilta tuli positiivista palautetta.
Samoin kuin Tanskassa, myös Suomessa halutaan lisätä paikallisia metsästysmahdollisuuksia ja pidentää lyhyttä vesilinnustuskautta.
”Haluamme tuoda levähdyspaikkoja myös maan sisempiin osiin palvelemaan mantereisen Suomen vesilinnustoa. Tätä käytäntöä ollaan nyt tuomassa metsästäjäkunnalle ja samalla pyritään tavoittamaan nimenomaan vesialueiden omistajia, että he ottaisivat kannanhoidon omaan keinovalikoimaansa”, Pekkarinen sanoo.
Hänen mukaansa Sotka-hankkeen kaltainen toiminta on kustannustehokasta. ”Ei tarvita isoja investointeja eikä juridisia sopimuksia, vaan mukaan voi lähteä suullisella sopimuksella. Tämä houkuttelee alueita mukaan matalalla kynnyksellä.
Alkuvaiheessa suulliset sopimukset ovat voimassa toistaiseksi. Yksittäisiä sopimuksia on tosin tehty jopa viideksi vuodeksi.
Teksti: Annamari Heikkinen
Juttu on ilmestynyt alun perin Metsä Groupin Viesti-lehdessä 3/2022