Poikkitieteellinen yhteistyö poiki kolme opinnäytetyötä hiilidioksidin talteenotosta ja hyödyntämisestä

Hankkeen tavoitteet saavutettiin hyvin: projekti oli enemmän kuin osa-alueidensa summa.
  • Artikkelit
  • |
  • |
  • Innovaatiot, Vastuullisuus

Miksi yhdistää kolme eri tieteen alan lopputyötä samaan projektiin? Metsä Group, St1 ja AFRY pilotoivat mallia yhteistyössä Aalto yliopiston, LUT yliopiston ja Helsingin yliopiston kanssa. Projekti onnistui erinomaisesti ja hyötyi synergiasta.

Teollisella hiilidioksidin talteenotolla on tärkeä rooli globaalien ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Pysyvään varastointiin tähtäävää talteenottoa kutsutaan CCS:ksi, kun taas CCU:ssa talteenotettua CO2:ta hyödynnetään raaka-aineena tuotteiden kuten polttoaineiden, kemikaalien ja muovien valmistuksessa. Jos CO2 on peräisin biopohjaisista raaka-aineesta tai ilmakehästä, on mahdollista tuottaa negatiivisia päästöjä.

Teollisen hiilidioksidin talteenotto on nopeasti kehittyvä uusi ala, jossa on monia avoimia kysymyksiä. Arvoketjuja vasta rakennetaan, ja myös sääntely on vielä kehitysvaiheessa. Metsä Group, ST1 ja AFRY käynnistivät yhteistyöprojektin tuottaakseen tietoon perustuvan analyysin ja näkemyksiä kehityskuluista.

Aktiivista yhteistyötä

Projektissa mukana olleet kolme yritystä lähtivät mukaan omalla tutkimuskysymyksellään ja tulokulmallaan

  • Metsä Groupin osa-alue toteutettiin yhteistyössä Helsingin yliopiston ympäristöoikeuden professori Kai Kokon kanssa ja siinä keskityttiin bio-CCUS -projekteihin liittyvään lainsäädäntöön
  • St1:n osa-alue toteutettiin yhteistyössä LUT -yliopiston ympäristötekniikan professori Risto Soukan kanssa ja siinä keskityttiin power-to-metanoli- ja power-to-HDPE-tuotannon hiilijalanjälkilaskentaan
  • AFRY:n osa-alue toteutettiin yhteistyössä Aalto-yliopiston puhtaiden teknologioiden professori Olli Dahlin kanssa ja siinä keskityttiin CCUS-arvoketjuihin ja liiketoimintamalleihin.

Jokainen osa-alue muodosti aiheen yhteen lopputyöhön, joka tehtiin kyseisen yrityksen tiloissa. Opiskelijat siis työskentelivät eri organisaatioissa, mutta tekivät tiivistä yhteistyötä teeman parissa.

Projektin aikana järjestettiin neljä yhteistä työpajaa, joissa opiskelijat esittävät välituloksiaan ja joissa  aiheista keskusteltiin poikkitieteellisesti. Mukana olivat professorit, yritysten ohjaajat sekä muutama kutsuttu avainasiantuntija yrityksistä ja yliopistoista. Näiden työpajojen lisäksi opiskelijat tapasivat ja sparrasivat toisiaan säännöllisesti.

Hanke huipentui tammikuussa 2024 Metsä Groupin auditoriossa pidettyyn seminaariin, jossa opiskelijat yhdessä esittivät keskeisiä tuloksia kutsutuille sidosryhmille, ministeriöiden, yhdistysten, yritysten, sijoittajien sekä korkeakoulujen, yliopistojen ja tutkimuskeskusten edustajille.

Menestystekijät ja projektin opit

Hankkeen tavoitteet saavutettiin hyvin: projekti oli enemmän kuin osa-alueidensa summa. Oli hienoa työskennellä lahjakkaiden ja inspiroivien ihmisten kanssa. Koko tiimin sitoutuminen ja yhteishenki olivat tärkeimmät menestystekijät. Muita tärkeitä onnistumisen elementtejä olivat jatkuva yhteistyö, opiskelijoiden proaktiivinen asenne ja sopiva riittävän yleisen tason yhteinen teema.

Viimeisessä yhteisessä tapaamisessamme arvioimme projektia koko projektiryhmän voimin. Keksimme myös erinomaisen parannusidean: napakka kirjallinen yhteenveto kolmen lopputyön tärkeimmistä tuloksista nopeuttaisi tulosten jakamista.

Projektin erityispiirre oli poikkitieteellisyys.

”Se mahdollisti kokonaiskuvan syvemmän ymmärtämisen verrattuna tyypillisen opinnäytetyöhön ja poikkitieteellisten näkökulmien lisäämisen omaan työhön", korostaa Emilia Tognetty, joka teki diplomityönsä AFRY:lla.

Ville Varpula ja Ira Wallén, kaksi muuta projektissa työskennellyttä opiskelijaa, yhtyvät Emilian näkemyksiin. ”Pro gradu -työn kirjoittaminen osana tätä yhteistyöprojektia osoittautui erinomaiseksi oppimiskokemukseksi. Sen avulla pystyin ymmärtämään CCUS-projekteja liiketoiminnan näkökulmasta, mikä mahdollisti pragmaattisemman lähestymistavan omassa opinnäytetyössäni”, Ira kiteyttää.

Ville jatkaa: "Mieleeni jäävät erityisesti työpajamme ja tapaamiset, joissa ideoita syntyi runsaasti." Kaikki kolme korostavat, että CCU-teknologioiden ja arvoketjujen kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää "CCU voi hillitä ilmastonmuutosta ja se tulee nähdä myös kiertotalousratkaisuna."

Kirjoittajista

Tekn.toht. Maija Pohjakallio (Metsä Groupissa tehdyn opinnäytetyön ohjaaja) työskentelee Metsä Groupissa ilmasto- ja kiertotalousjohtajana. Maija on motivoitunut ihmisten ja planeetan hyvinvoinnin edistämisestä ohjenuoranaan tieteen ja liiketoiminnan yhdistäminen kestävään kehitykseen ja kiertotalouteen. Maijalla on dosentuuri Turun yliopistossa.

Tekn.toht. Nani Pajunen (AFRYllä tehdyn opinnäytetyön ohjaaja) työskentelee systeemisen muutoksen edistämiseksi: päämääränä on siirtyä lineaarisesta taloudesta kohti kestävää ja oikeudenmukaista globaalia taloutta, joka toimii planetaaristen rajojen sisällä. Nani on tällä hetkellä vapaajaksolla Sitrasta ja työskentelee liikkeenjohdon konsulttina AFRYlla ja johtavana asiantuntijana Turun ammattikorkeakoulussa.

Tekn.lis. Riitta Silvennoinen (St1:lla tehdyn opinnäytetyön valvoja) työskenteli projektin aikana St1:lla, mutta siirtyi vuoden 2024 alussa Deloittelle johtamaan aluetta kiertotalous ja energiamurros. Hän on energiamurroksen ja kiertotalouden ja niihin liittyvien liiketoimintamahdollisuuksien moniosaaja. Ilmastonmuutoksen ja luontokadon hillintä sekä tasa-arvoisen ja kestävän yhteiskunnan rakentaminen ovat lähellä Riitan sydäntä.