Melu on teollisesta toiminnasta aiheutuvista ympäristövaikutuksista yksi haastavimmista, sillä sen leviäminen ja häiritsevyys riippuu monesta asiasta, kuten esimerkiksi sääolosuhteista. Lisäksi meluasioihin tuo oman mausteensa myös melukokemuksen subjektiivisuus; yhden lähialueen asukkaan mielestä jokin melu ei ole häiritsevä, mutta toinen saattaa kokea sen häiritseväksi. Kumpikin tulkinta on yhtä oikea.
Mallinnus apuna seurannassa
Melulle on yleensä määritelty ympäristöluvissa tietyt raja-arvot, yöajalle ja päivälle erikseen. Joillakin tuotantolaitoksilla saattaa olla myös yleisiä raja-arvoja tiukemmat säädökset esimerkiksi virkistysalueiden tai loma-asuntojen vuoksi. Ympäristöluvassa säädetyn raja-arvon täyttymistä seurataan aina lähimmästä häiriintyvästä kohteesta, useimmiten pysyvästä asuinrakennuksesta. Melua seurataan laskennallisilla mallinnuksilla ja fyysisillä melumittauksilla. Mallinnuksessa käytetään pohjana noin metrin päässä melua aiheuttavista laitteista mitattuja lähtömelutasoja. Mittausten pohjalta rakennetaan malli, jolla mallinnetaan melun leviäminen ja toteutuvat melutasot laitoksen ympäristössä. Mallinnuksen riittävä oikeellisuus todennetaan käytännössä fyysisillä mittareilla tehtävillä melumittauksilla.
Hurinasta vähän häiriöitä, iskumaisuus lisää mitattua arvoa
Melun kannalta Metsä Groupin ehkä haastavin tuotantovaihe on puunkäsittely, josta aiheutuu kolinaa ja puuta siirtelevien ajoneuvojen melua. Historiallisista syistä johtuen puunkäsittelyalueet sijaitsevat yleensä lähellä rantaa ja melu voi levitä vettä pitkin laajallekin alueelle. Puunkäsittelystä aiheutuvaa melua on pyritty hallitsemaan ottamalla käyttöön esimerkiksi sähkökäyttöisiä puunkäsittelylaitteita ja keskittämällä puunkäsittelyä päiväaikaan.
Omanlaistaan melua aiheuttavat erikoistilanteissa myös erilaiset hälytysäänet, joiden käyttö perustuu työturvallisuuslainsäädäntöön. Hälytysäänien tasoa on joissakin tapauksissa pystytty alentamaan tai korvaamaan niitä esimerkiksi varoitusvaloilla. Melunäkökulmaa ei ole unohdettu laitehankinnoissakaan, sillä uusille laitteille on tyypillisesti määritelty tietyt melukriteerit.
Tyypillisesti tuotantolaitosten toiminnasta aiheutuva melu on tasaisesti hurisevaa puhallinmelua, joka koetaan yleensä melko vähän häiritseväksi. Tällaista puhallinmelua on vähennetty erilaisilla kotelointi- ja äänenvaimennusratkaisuilla. Iskumaisuus ja kapeakaistaisuus lisäävät olennaisesti melun häiritsevyyttä ja korottavat mitattua arvoa.
Metsä Boardin Takon kartonkitehtaalla meluntorjuntasuunnitelman mukaisia parannuksia
Metsä Boardin Takon kartonkitehdas on toiminut aivan Tampereen ytimessä jo vuodesta 1865 alkaen. Keskeisen sijaintinsa vuoksi tehtaalla kiinnitetään erityistä huomiota sen toiminnasta aiheutuvaan meluun.
Puhaltimista aiheutuva hurina on Metsä Boardin Takon kartonkitehtaalla pääasiallinen melun lähde. Tehdas on laatinut meluntorjuntasuunnitelman, jonka etenemistä seurataan yhteistyössä ELY-keskuksen ja Tampereen kaupungin kanssa. ”Viime vuonna vaimensimme yhden merkittävän puhaltimen melutasoa uudella kanavavaimentimella ja lisäämällä kanavan pituutta ja eristeitä. Syksyllä lisäämme Takon voimalaitoksen sisäänottokanavien vaimennusta. Vuonna 2019 uusimme myös kartonkikoneen puhaltimien vaimennuksia. Näillä toimenpiteillä pienensimme sekä päivä- että yöaikaisia melualueita merkittävästi”, kertoo Tuomas Lammi, Metsä Boardin Takon ja Kyron tehtaiden ympäristö- ja laatupäällikkö. Laitteiden satunnaisista käyntihäiriöistä aiheutuviin meluhaittoihin puututaan tehtaalla välittömästi. Meluntorjunta lisää viihtyvyyttä niin tehtaalla kuin sen ympäristössä.