Järviruoko kuriin, päättivät kyläläiset

Järvenrantojen rehevöityminen ja järviruo’on niiton hitaus ja kalleus vauhdittivat kesällä 2022 Sumiaisten Kuokanniemen rantojen kunnostushankkeen aloitusta, hankevalmistelijana toimiva Jaakko Soikkeli sanoo.

Järviruoko on yksi yleisimmistä rannan kasvilajeista. Se kasvaa ja leviää juurakkonsa avulla nopeasti ja umpeuttaa maisemaa. Se heikentää myös veden virtausta ja happipitoisuutta, rantojen virkistyskäyttöä ja rantakiinteistöjen arvoa. Rannoille kasaantuessaan se aiheuttaa esteettisiä haittoja, vapauttaa mätänemisprosessissa kasvihuonekaasuja ja pohjaan varastoituneita ravinteita uudelleen vesiekosysteemiin. 

”Järviruoko on levinnyt Suomessa nopeasti viimeisten vuosikymmenten aikana ja sitä on arvioitu olevan rannikko- ja järvialueilla jopa 100 000 hehtaarin alueella. Siitä on tullut aikamoinen ongelma”, Soikkeli sanoo.

Rantojen niitto- ja korjuuyrittäjiä on Suomessa kuitenkin varsin vähän, minkä vuoksi oikea-aikainen niitto kohtuuhinnalla on hankalaa.

”Kun hyvää niitto- ja korjuuyrittäjää ei löytynyt, koottiin kyläläisistä työryhmä helmikuussa 2023 miettimään uusia ratkaisuja järvikasvien poistamiseen ja hyödyntämiseen”, Soikkeli sanoo.

Tavoitteena oli kehittää laitteisto, jolla vesikasvien niitot tehdään ekologisesti ja taloudellisesti nykyistä kestävämmällä tavalla ja jossa niitto ja korjuu voidaan tehdä samanaikaisesti.

”Heinä-elokuun vaihteessa niittolaite oli jo käytössä ja vesillä niittämässä. Vaikka viime kesänä päästiin myöhässä liikkeelle, saatiin rantoja puhdistettua 10 hehtaaria”, Soikkeli sanoo.

Lautan kaikki toiminnot ovat sähkökäyttöisiä, eikä vesistöille riskialtista hydrauliikkaa käytetä lainkaan. Akkujen lataus toteutetaan aurinkokennoilla ja pienitehoisella aggregaatilla.

”Tekniikkansa ansiosta työlautta on erittäin hiljainen, eikä sen käyttö häiritse toimiessaan lähiympäristön eliöstöä tai asukkaita”, Soikkeli tarkentaa.

Järviruo’on niitolla lisätään myös luonnon monimuotoisuuta. Niitto estää järviruokoa leviämästä ja kasvamasta liian tiheäksi, auttaa veden kierrättämisessä lisäten rannan ilmavuutta ja edistää muiden kasvilajien kasvua. Niitto lisää ekosysteemin kestävyyttä rehevöitymistä vastaan, vähentää ilmastopäästöjä ja tarjoaa paremmat elinympäristöt eri eläinlajeille. Se lisää rantojen virkistyskäyttöä ja luo viihtyvyyttä rantamaisemiin.

”Ensimmäisessä vaiheessa saimme luvan järviruo’on läjittämiseen, mutta pidemmällä aikavälillä järviruokoa on tarkoitus hyödyntää monipuolisemmin”, Soikkeli sanoo.

Järviruoko sisältää paljon typpeä ja fosforia ja sitä voidaan käyttää maanparannusaineena esimerkiksi pelloilla. Järviruoko sopii hyvin myös kompostin ja mullan raaka-aineeksi.

Järviruokoa voidaan hyödyntää myös katto- ja eristemateriaaleina.

”Oikein rakennettu järviruokokatto kestää jopa 100 vuotta”, Soikkeli sanoo.

Ontelorakenteen ansiosta se on myös erinomainen eristemateriaali. Tulevaisuudessa järviruokoa voidaan hyödyntää energiantuotannossa, komposiittirakenteissa, kasvualustoina ja jopa akkuteollisuuden materiaalina.

Hanke sai rahoitusta Metsä Groupin Luontohankkeiden rahoitusohjelmasta.

”Metsä Groupin rahoitus tuli tarpeeseen. Ihan uuden keksinnön tuotekehitys kun on pitkäjänteistä ja vie yllättävän paljon rahaa. Kiitos myös kaikille hankkeeseen aikaansa antaneille vapaaehtoisille”, Soikkeli sanoo.

Tavoitteena on tulevaisuudessa monistaa keksintö ja pelastaa järviruo’on valtaamia rantoja myös muualla Suomessa.

Artikkeli on ilmestynyt alun perin Metsä Groupin Viesti -lehdessä 2/2024