Jätteistä puhumme enää harvoin, sillä vuonna 2017 jo 92 % tuotannossamme syntyneistä sivuvirroista ohjattiin hyödynnettäväksi materiaalina tai energiana. Resurssitehokkuus on toimintamme oletusasetus, ja kiertotalousajattelu vie materiaalien käytön aiempaakin tehokkaammalle tasolle.
Resurssitehokkuuttakin inspiroivampi ulottuvuus on, että kiertotalous tarjoaa mahdollisuuden olla mukana luomassa uusia, entistä kestävämpiä liiketoimintamalleja monille toimialoille.
Kohti yhteisiä pelikenttiä
Uusien kiertotalouteen perustuvien liiketoimintamallien luomisessa toimialarajat ylittävä yhteistyö on avainasemassa. Kokemus on osoittanut, että uudet mahdollisuudet rakentuvat parhaiten teollisissa ekosysteemeissä ja yhteistyöverkostoissa, joissa toimii hyvinkin erilaisia lopputuotteita valmistavia toimijoita. Näissä verkostoissa yhden toimijan tuotannosta syntyvät sivuvirrat voivat osoittautua arvokkaiksi raaka-aineiksi toisille. Kiertotalous siis houkuttelee niin yritykset kuin tutkimuslaitoksetkin ulos omista poteroistaan ja suuntaamaan yhteisille pelikentille.
Lappeenrannan kaupungin vetämä ja yhdessä Lappeenrannan teknillisen yliopiston, yritysten ja organisaatioiden kanssa toteuttama rakennusteollisuuden käyttöön uudenlaisia ratkaisuja etsivä Urban Infra Revolution (UIR) -hanke on loistava esimerkki eri toimialojen osaajia yhdistävästä kiertotalousyhteistyöstä. ”Hankkeessa kehitetään uudenlaista materiaalia, jolla olisi mahdollista korvata esimerkiksi betonia. Betonin raaka-aineena käytettävän sementin valmistus tuottaa Sitran tekemän selvityksen mukaan merkittävän osan Euroopan fossiilisista hiilidioksidipäästöistä. Metsä Groupilla on ollut ilo olla mukana UIR-hankkeessa alusta lähtien”, kertoo Metsä Groupin ympäristöpäällikkö Sanna Pulkkinen.
Avoin ja tutkiva mieli löytää ratkaisun
Nopeasti tutkiskeltuna Metsä Groupin roolia UIR-hankkeessa voisi ajatella raaka-aineentoimittajaksi, mutta me näemme roolimme perinteistä raaka-aineentoimittamista laajempana. Koska uusia innovaatioita kehitettäessä ei ole olemassa valmiita raaka-aineratkaisuja, on yhteistyö verrattavissa enemmänkin vuoropuheluun.
Työskentelemme tiiviisti tutkijoiden kanssa ja pohdimme yhdessä, missä tuotantomme sivuvirroissa olisi kulloinkin tarvittavia ominaisuuksia ja miten ne voitaisiin tehokkaimmin saada hyötykäyttöön. Kun tutkijat pyytävät jotakin, me etsimme, tutkimme ja kyselemme. Joskus voi käydä niin, että sopivin aineyhdistelmä löytyykin jostakin aivan muusta kuin alun perin ajatellusta sivuvirrasta. Sivuvirtojen hyödyntäminen vaatii siis koko kumppaniverkostolta avointa mieltä ja kekseliäisyyttä. Lisäksi jokaisen täytyy tuntea oma alueensa erinomaisesti.
”Kiertotalousajattelussa näemme resurssien kierrossa pitämisen lisäksi suurta arvoa nimenomaisesti poikkiteollisen ja erilaisia toimijoita yhdistävän yhteistyökulttuurin vahvistamisessa. Innovaatiot syntyvät harvoin suljetuissa siiloissa”, toteaa Pulkkinen.
Kiertotalous kannustaa meitä kaikkia tekemään tuttavuutta teollisten naapureidemme ja tutkimusmielessä samalla aallonharjalla ratsastavien kumppaneiden kanssa. Sen lisäksi että yhdessä syntyy parempia innovaatioita, on yhdessä tekeminen myös hauskempaa kuin itsekseen pakertaminen.