"Tärkein yksittäinen asia, joka metsässä vaikuttaa monimuotoisuuteen, on lahopuun määrä. Tavoitteenamme on, että tekopökkelöitä jätetään 90 % harvennuksista ja uudistushakkuista ja että säästöpuita jätetään kaikilla uudistushakkuukohteilla, kertoo Metsä Forestin kestävän kehityksen johtaja Vesa Junnikkala.
Monimuotoisuudella metsätuhoja vastaan
“Metsien käytöllä on tietenkin vaikutusta monimuotoisuuteen, mutta pyrimme minimoimaan kielteisiä vaikutuksia ja lisäämään myönteisiä vaikutuksia. Säästöpuilla ja tekopökkelöille tuodaan metsiin erilaista ja eri-ikäistä lahopuuta,” sanoo Metsä Forestin kestävän kehityksen päällikkö Silja Pitkänen-Arte.
Tekopökkelöt ovat vapaaehtoisia metsänomistajille. Taloudellisesti ne eivät ole merkittävä asia ja moni valitseekin tekopökkelöiden jättämisen.
Säästöpuut ovat puolestaan yksi metsäsertifioinnin vaatimus.
“Suomessa sertifioitujen metsien osuus on korkea, ja viime vuonna reilut 88 % käyttämästämme puusta on sertifioitua. Sertifiointi asettaa minimivaatimuksen, mutta meillä esimerkiksi säästöpuiden määrä menee PEFC:n vaatimusten yli. Jätämme järeät haavat ja muut harvoin esiintyvät puulajit metsiin,” Junnikkala kertoo.
Monimuotoisuuden edistämisen keinot ovat monet
“Metsät pyritään uudistamaan mahdollisimman nopeasti hakkuiden jälkeen, jotta puut alkavat kasvaa nopeasti ja sitoa samalla hiiltä. Eläimille jätetään suojatiheikköjä esimerkiksi metsikön reunoille ja säästöpuuryhmien yhteyteen,” sanoo Pitkänen-Arte.
Kenttäväelle järjestetään koulutuksia myös turvemaista.
“Jatkuvapeitteinen kasvatus turvemailla voi tutkimustiedon perusteella olla ilmasto- ja vesistönäkökulmasta hyvin toimiva ratkaisu. Oman henkilöstömme osaamisella pystymme vaikuttamaan metsänomistajien toimintaan ja ajattelutapaan,” sanoo Pitkänen-Arte.
Uhanalaisista lajeista useat ovat metsälajeja. Eri toimenpiteillä pyritään lisäämään näiden lajien hyvinvointia.
“On erittäin tärkeää, että metsäasiantuntijat tunnistavat, missä metsissä on tärkeimmät monimuotoisuuskohteet, kuten lehdot ja vanhat metsät. Esimerkiksi lehdot ovat aika harvinaisia Suomessa ja niitä on aiemmin raivattu pelloiksi,” sanoo Pitkänen-Arte.
Omistajajäsenten talousmetsien lehdoille suosittelemme ensisijaisesti luonnonhoitoa ja parhaille kohteille vapaaehtoista suojelua. Luonnonhoidon suosittelu tarkoittaa, että painotamme monimuotoisuutta puunkasvatuksen sijaan.
Myös ilmastonmuutos haastaa tulevaisuudessa monimuotoisuutta
“Ilmastonmuutokseen varaudutaan sekametsiä ja lehtipuita lisäämällä. Toistaiseksi olemme välttyneet ilmastonmuutoksen mukanaan tuomilta suurilta ongelmilta, kuten suuremmilta metsätuhoilta, joita Etelä-Ruotsissa ja Keski-Euroopassa on ollut. Myöskään isoja metsäpaloja ei meillä Suomessa ole ollut," sanoo Junnikkala.
“Sään ääri-ilmiöt voivat kuitenkin yleistää metsäpaloja täälläkin, vaikka meillä on vesistöjä lähellä ja hyvä tieverkko sammutustöitä ajatellen. Isot metsäpalot tuhoavat tai muuttavat monimuotoisuutta koko paloalueelta.”
“Metsänhoito on pitkäjänteistä työtä. Hyvällä metsänhoidolla luomme edellytyksiä sille, että metsänomistajiemme metsät pysyvät elinvoimaisina hiilinieluina ja monimuotoisina myös tulevaisuudessa, Pitkänen-Arte summaa.
********
Metsä Groupin strategiset kestävän kehityksen 2030 -tavoitteet rakentavat tietä kohti kestävää, ilmastoneutraalia tulevaisuutta. Tässä Valintana vastuullisuus -juttusarjassa tutustutaan tarkemmin tavoitteisiimme ja siihen, miten edistämme niitä päivittäisessä työssämme.