Miten Pariisin olympialaiset, jäätelö ja sellu liittyvät toisiinsa?

Puuta hammastahnassa tai meikeissä? Kyllä vain. Maaleissa, auton renkaissa tai vaatteissa? Pyykinpesuaineissa, lääkkeissä tai makkarankuorissa? Kyllä – lista on loputon.

Puuta ja tarkemmin sanottuna sellua ja sen sivuvirtoja jalostamalla luodaan monenlaisia tuotteita ja kemikaaleja, joita me suomalaiset käytämme arjessamme joka päivä. Käytännössä sellu on puusolukkoa, josta on poistettu ligniini eli puukuitujen sidosaine. Uusia käyttötapoja löydetään sitä tahtia, että on puhuttu jopa sellun renessanssista.

Osa uudenlaisista jatkojalosteista on jo kaupallisesti merkittäviä. Esimerkiksi sellunvalmistuksen yhteydessä vapautuva raakametanoli voidaan nykyään jalostaa puhdistetuksi metanoliksi. Tämä biopolttoaine liikuttaa tälläkin hetkellä valtamerilaivoja.

Toinen menestystarina liittyy kirjainyhdisteeseen CMC. Se viittaa selluloosajohdannaiseen, joka esimerkiksi elintarvikekäytössä sitoo ainesosat sileäksi ja tekee tuotteesta juoksevan ja kiiltävän. CMC:tä, joka kulkee myös koodinimellä E466, voi löytää esimerkiksi hammastahnasta, jogurtista, jäätelöstä tai ketsupista. Tai pyykinpesuaineesta, silmätipoista tai liisteristä – erilaisia käyttökohteita on satoja.

Kosmetiikkaan ja maaleihin puu saattaa päätyä Cell Ox -selluloosajohdannaisen muodossa. Havusellupohjaista, biohajoavaa tuotetta käytetään esimerkiksi aurinkosuojavoiteiden sidosaineena.

Yllättävien käyttötapojen lisäksi puusta tehdään edelleen myös kaikkien tuntemia arjen sankareita: kartonkia, vessa-, talous- ja käsipyyhepaperia sekä puutuotteita.

Kierrätettävää ja kekseliästä

Kun ostat kaurahiutaleita, konvehteja, parfyymin tai golfpalloja, saat parhaassa tapauksessa myös toimivan, kauniin ja kierrätettävän pakkauksen. Metsä Board kehittää jatkuvasti uudenlaisia pakkausratkaisuja yhdessä asiakkaidensa kanssa.

Usein ne korvaavat fossiilisia materiaaleja. Kartongista syntyy esimerkiksi kierrätettävä, hiilijalanjäljeltään pieni kuplamuovin korvaaja, jonka ansiosta lähetettävää verkkokauppatilausta ei enää tarvitse kääriä muoviin.

“Puukuitupohjaiset tuotteet usein tuntuvat miellyttävämmiltä kuin esimerkiksi muoviset vaihtoehdot ja ovat siksi mukavia käyttää. Lisäksi hyvin suunniteltu kartonkipakkaus ilahduttaa kauneudellaan ja ohjaa tekemään oikeita valintoja – siis kierrättämään”, toteaa Ilkka Harju, Metsä Boardin pakkauspalvelujohtaja.

Tuore esimerkki uudenlaisesta pakkausratkaisusta on Kouvolan Lakritsin kanssa kehitetty lakumuki, jossa lakut on muovipussin sijaan pakattu kierrätettävään ja uudelleensuljettavaan kartonkikuppiin. Kuppi istuu vaikkapa auton juomanpidikkeeseen.

Pehmeää ja paikallista

Oletko koskaan miettinyt, paljonko wc- ja talouspaperia kulutat? Todennäköisesti noin 17 kiloa vuodessa, sillä suomalaiset käyttävät pehmopapereita hieman yli eurooppalaisen keskiarvon.

Suomalaisten toiveet pehmopapereiden suhteen ovat pysyneet samoina pitkään: wc-paperin halutaan olevan pehmeää ja vahvaa, talouspaperilta toivotaan lisäksi hyvää imukykyä.

”Samaan aikaan kuluttajille käy entistä tärkeämmäksi, että pehmopapereiden valmistus tapahtuu luontoa kunnioittavalla tavalla”, kertoo Metsä Tissuen toimitusketjusta vastaava johtaja Joonas Kukkonen.

Metsä Tissuen käyttämä pehmopapereiden pääraaka-aine, puhdas puukuitu, tulee kestävästi hoidetuista sekä sertifioiduista ja sertifikaattien mukaisista metsistä. Yhdestä keskikokoisesta harvennushakkuupuusta saadaan jopa yli tuhat rullaa wc-paperia.

Lisäksi kevyiden, ilmavien ja siksi paljon tilaa vievien pehmopaperituotteiden kuljetukset pyritään minimoimaan valmistamalla ne mahdollisimman lähellä markkinoita. Toimituksista yli 95 prosenttia kuljetetaan alle 500 kilometrin säteellä tehtaista.

Kovaa ja kestävää

Puusta alkunsa saaneiden tuotteiden nosteelle on lukuisia syitä, joista yksi on monipuolisuus. Mistä muusta raaka-aineesta voi tehdä sekä kaikkein pehmeintä wc-paperia että lujia ja kantavia elementtejä koteihin, kouluihin ja vaikkapa urheiluhalleihin?

Mietipä vaikka puista väliseinätolppaa – sellainen löytyy melkein jokaisesta suomalaisesta kodista. Väliseinätolppia valmistetaan kertopuusta, joka taas tehdään sorvatuista havupuuviiluista. Samalla menetelmällä tehdään paitsi pitkiä palkkeja myös suurikokoisia puulevyjä.

Kertopuun lujuus ja jäykkyys sekä erityinen rakenneliimaustekniikka mahdollistavat totuttua suuremmat jännevälit ja ohuemmat rakenteet, mikä taas on tärkeää ympäristön kannalta: arvokasta puuta tarvitaan aiempaa vähemmän.

“Oleellista on myös se, että puun alkuperäketju on meillä hyvin hallussa: pystymme sanomaan, mistä puu on peräisin ja miten metsän biodiversiteetistä on huolehdittu. Tämä on asia, joka kiinnostaa myös asiakkaitamme koko ajan enemmän”, kertoo myyntijohtaja Laura Mattila Metsä Woodilta.

Tätä taustaa vasten ei ole ihme, että pohjoinen puu niitti maailmanmainetta myös Pariisin olympialaisissa. Olympiakylän rakentamiselle oli luotu kunnianhimoiset ympäristötavoitteet, ja kolmen kerrostalon lattia- ja kattoelementteihin etsittiin parhaita mahdollisia ratkaisuja. Ne päätettiin tehdä Metsä Woodin punkaharjulaisesta kertopuusta.

Ympäristön kannalta merkitystä on myös sillä, että puun kyky varastoida hiiltä ei katoa, vaikka puu kaadetaan. Puutuotteet varastoivat hiiltä niin pitkään, kuin ne ovat olemassa.