Helsingin yliopiston metsätieteiden osastolla työskentelevä tutkijatohtori Elias Hurmekoski vetää projektia, jonka keskiössä ovat puutuotteiden substituutioprosessit ja niiden ilmastovaikutukset. ”Substituutiovaikutukset ovat puunkäytön ilmastovaikutuksista ehkä se kaikkein abstraktein asia, koska niillä viitataan puunkäytön avulla vältettyihin fossiilisiin päästöihin. Substituutiovaikutukset ovat olleet tiedossa jo ainakin 30 vuotta ja niitä on yritetty laskea yhtä pitkään, mutta aihepiirissä on edelleenkin aika suuria tietotarpeita.”
”Tämän projektin tulokulma on laittaa yhteen eri tieteenaloja, sillä olemme kiinnostuneita sekä vältetyistä fossiilisista päästöistä että markkinoiden toiminnasta. Keskitymme laskelmien laatimiseen ja niihin tarvittavien oletusten ruotimiseen, mutta toki projektin tuloksena syntyy myös tarkennettu arvio substituutiovaikutusten suuruusluokasta.”
Substituutiovaikutusta voi kasvattaa
”Kun lasketaan substituutiovaikutuksia, liittyvät kaikkein olennaisimmat tiedot siihen, mitä tuotteita puun voidaan olettaa korvaavan. Mahdollisia tuotteita on vähintäänkin tuhansia ja niille erilaisia käyttökohteita toinen mokoma. Lisäksi on valtava määrä mahdollisia substituuttituotteita eli niitä tuotteita, joita puutuotteilla korvataan. Kaikkia näitä kombinaatioita emme pysty tarkastelemaan, joten joudumme tekemään aika paljon karkeistavia oletuksia.”
Tuoteportfolioilla pystytään merkittävissä määrin kasvattamaan substituutiovaikutuksia. Puurakentaminen on hyvä esimerkki, ja se on edelleen yksi fiksuimmista puunkäyttökohteista ilmastomielessä.
”Substituutiovaikutusta on haasteellista laskea tarkastellen vain yhtä tuoteryhmää. Se johtuu siitä, että kun otamme tarkasteluun päätehakkuuleimikon tai vaikka yhden puun, on siitä tietty osuus tukkipuuta ja loput kuitupuuta sekä muita jakeita. Sen takia on olennaista, mitä tapahtuu sivuvirroille, joita käytetään tällä hetkellä selluun, energiantuotantoon ja esimerkiksi lastulevyihin. Puusta saataisiin parhaat substituutiohyödyt, jos näitä sivuvirtoja pystyttäisiin ohjaamaan yhä enemmän tuotteisiin ja vasta elinkaaren loppupäässä energiaksi.”
