Materiaalien tarkka ja viisas käyttö ei ole uusi teema. Metsäteollisuuden prosessit ovat olleet resurssitehokkaita jo pitkään, mutta kiertotalous vie materiaalien viisaan käytön uudelle tasolle. Kiertotaloudessa on ideana säilyttää käytettävien materiaalien arvo mahdollisimman korkeana mahdollisimman pitkään. Pyritään siis välttämään jätettä ja käyttämään ennen jätteiksi luokiteltuja jakeita raaka-aineina jonkin toisen tuotteen valmistuksessa. Tämä onnistuu parhaiten teollisissa ekosysteemeissä ja yhteistyöverkostoissa, joissa toimii hyvinkin erilaisia lopputuotteita valmistavia yrityksiä. Metsä Groupilla on kehitetty tuotannon sivuvirtojen hyödyntämistä jo vuosia ja vuonna 2017 hyödynnettyjen sivuvirtojen osuus oli jo 92 prosenttia. Sivuvirrat vastaavat noin 5 prosenttia Metsä Groupin kokonaistuotannosta.
Sivuvirtojen hyödyntäminen vaatii kekseliäisyyttä ja avointa yhteistyötä
Kiertomallien kehittäminen ja käyttökohteiden löytäminen aikaisemmin jätteiksi luokitelluille jakeille, eli sivutuotteille, vaatii jatkuvaa kehitystyötä ja laajaa poikkiteollista näkemystä. Tämän vuoksi erilaisia yrityksiä ja tutkimuslaitoksia yhdistävät kehityshankkeet ovat äärimmäisen tärkeitä ja hyödyllisiä.
”Usein idea jonkun sivuvirran uudesta käyttösovelluksesta syntyy yhteistyökumppanin halusta korvata neitseellisiä raaka-aineita tai puhtaasta yhteisestä halusta edistää kiertotaloutta. On tärkeää pitää koko ajan silmät auki ja olla aktiivinen kumppaniverkostoissa. Suurena teollisena toimijana meillä on tarjolla hyödyntämiskelpoisia sivuvirtoja, joiden jatkojalostuksen kehittäminen on meille tärkeää”, kertoo Metsä Groupin sivuvirtojen hyödyntämisestä vastaava kehityspäällikkö Sanna Pulkkinen.
Metsä Groupin tuotannossa syntyy hyvin erilaisia sivuvirtoja. Tuotantolaitoksen sijainti ja sivuvirran ominaisuudet vaikuttavat siihen, millaisilla hyödyntämismalleilla päästään parhaaseen lopputulokseen sekä kiertotalouden että muun talouden kannalta.
”Kumppanuuksia rakennettaessa on aina mietittävä kokonaisuutta. Moni asia vaikuttaa siihen millainen hyödyntäminen on järkevää. Ei esimerkiksi ole järkevää kuljettaa jakeita pitkiä matkoja, vaan on löydettävä kumppani lähempää. Erilaisten tekijöiden, kuten tuotantolaitoksen sijainnin, jakeen määrän ja ominaisuuksien, huomioiminen tekee hommasta välillä haastavaa ja vaatii joskus aika lailla mielikuvitustakin”, kertoo Sanna.
Sivuvirroista maanparannusaineita ja betonia
Metsä Group on mukana useissa tarkkaan valituissa yhteistyöhankkeissa. Olemme mukana yrityskumppanina muun muassa Lappeenrannan kaupungin ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston vetämässä Urban Infra Revolution -hankkeessa. Hanke tutkii mahdollisuutta hyödyntää tuhkaa ja soodasakkaa 3D-tulostukseen soveltuvassa rakennusmateriaalissa. Betonissa käytettävän sementin osittaista korvaamista soodasakalla ja tuhkalla tutkitaan myös Jyväskylän ammattikorkeakoulun Kestävä bioresiduaalibetoni -hankkeessa.
Lannoitus- ja maanparannusmateriaalit ovat niin ikään kiinnostava loppukäyttökohde metsäteollisuuden sivuvirroille. Tämän tiimoilta Metsä Group oli mukana vuonna 2014 käynnistyneessä NSP Pulp -hankkeessa, jossa tutkittiin puukuitujen lannoitus- ja maanparannusvaikutusta. Maanparannuksessa käytettävän puukuidun on todettu vähentävän ravinteiden huuhtoutumisriskiä pelloilta vesistöihin. Lisäksi puukuitujen käyttö sitoo peltoon ilmakehästä peräisin olevaa hiiltä, mikä osaltaan hidastaa ilmastonmuutosta. NSP Pulp -hanke jatkuu kaksivuotisella Ravinnekuitu -hankkeella, jossa metsäteollisuuden kuitupitoisten sivutuotteiden maatalouskäyttöä tutkitaan viljelykokein.
”On hienoa olla mukana kiinnostavissa ja innovatiivisissa yhteistyöhankkeissa, koska useamman tahon tieto-taito tuottaa aina laajemman näkemyksen”, sanoo Sanna.
